keskiviikko 4. helmikuuta 2009

Suomen kamaralta viimeiset pohdinnat


Täällä ollaan, viikko mennyt ihmetellessä säätilaa, hanavettä, lunta, kavereita, ruokaa, hiljaisuutta ymym. Matka Suomeen Thaikuista meni suhteellisen kivuttomasti ja mukavasti. Suomeen paluuta oli kauhistellut niin paljon, että tänne pamahtaessa oli melkeen normaali olo ja todella kivakin nähdä kaikkia! Viikko tääl onkin mennyt halaillessa ja kertoessa kuulumisia kavereille ja muille tutuille! Oon saanut mukavan pikku flunssan tuliaisina lämpötilavaihteluista mutta se ei lannista, mielessä on mahtavat palmurannat ja huiput kokemukset reissusta! Suomessa eniten yllätti ihmisten vähyys, istuttiin tommin kans helsingin rautatieasemalla ja ihmeteltiin, onko jokin tietty aika päivästä et on näin hiljasta vai missä ihmiset on. Ihan normi ihmismäärä oli kyseessä mutta Kiinassa jo turtui niin ihmispaljouteen, et tääl tuntuu olevan porukan vajausta joka puolella. Ähtäristä puhumattakaan, täältä käsin nyt kouluhommia hoidellessa on tuntunut varsin seisahtaneelta, mut toisaalta myös oikeen raukeelta ja rauhalliselta.
Tässä sitten jatketaan elämää pohjolassa, Tommi alotti jo maanantaina työt Helsingissä ja itse menen perästä heti kun oma koti päämme päälle asuntonäyttöjen jälkeen löytyy. Kiinasta haluan luetella päällimäiset tuntemukset sekä hyvässä että pahassa, vielä kun on reissu tuoreessa muistissa:

Miinukset:
- Ruokamyrkytykset (jonkinasteisen saa vähintään kerran kuussa, ei oo muuten mukavin mahdollinen tauti kun kuume nousee lähemmäs 40 astetta ja veden juominenkin oksettaa)
- Sensuuri (Kiinalaiset näytti mallia taas toiminnastaan Obaman puheen katkaistessa. Facebook ja internetin muut ihmeelliset sivut antoi odottaa lataamista useemman kymmenisen minuutin verran)
- Syljeskely + kaikenlainen limaneritys (Varaudu et limppejä on kadunvarret täynnä ja varo osumasta tielle kun joku räkäisee)
- Rahan kanssa toimiminen (Kiina ei tunne sanaa luottokortti, tai ei ainakaan kansainvälisiä merkkejä kuten Visa tai Masteri. Kaikessa ja joka paikassa pitää siis maksaa käteisellä, jossa 10e on suurin raha ja automaateista saa mukavat nostokulut joka kerta maksettavakseen)
- Matkustaminen viikonloppuisin (Jos halajat junalla johonkin viikonloppuina, varaa piletit n.10 päivää etukäteen. Silloinkaan ei ole enää kuin istuinopaikkoja vapaana. Joskus tuntuu että kaikki miljardi ihmistä haluaa matkustaa samaan aikaan!)
- Kielitaito tai sen puute (Kiinalaiset ei tajua usein edes sanoja yes tai no, eli valmistaudu vastaamaan duiduidui tai bu. Elämä helpottuu huomattavasti kun osaa edes perusjutut kiinaksi)

Plussat:
- Erilainen ilmapiiri (Kiinan pitkä historia, mahtava oma kulttuuri ja oma kieli on niin kauan kehittyneet omaan tahtiinsa, et se tuntuu eri maailmalta länsimaihin verrattuna. Mahtava kokemus!)
- Matkustaminen ja turismi (Tee junamatka Shanghaista Pekingiin, lähde YellowMountaisille, Tiibetin ylängöille tai mihin vaan, tulee vastaan ainutlaatuisia näkymiä ja kokemuksia! Kiina on vielä suhteellisen tuntematon matkakohde eli siellä ei törmää suuriin turistimassoihin, näettävää ja koettavaa on vaikka kuinka paljon. Mutta matkusta keväällä/syksyllä, kesä on liian kuuma ja talvi liian kylmä.)
- Turvallisuus (Kiinassa ei tuntenut ikinä oloaan uhatuksi tai mitenkään turvattomaksi, Suomen "lintukodossa" on paljon useemmin turvaton olo eli ei tää meidän oma pikku maamme mikään rauhanpesäke ole.)
- Ruoka (Luinen kana ja riisi tulivat ylös, mutta kasvikset ja muut oli ihan tajuttoman hyviä, marinoitu ihan erilailla kun meillä hanavedellä huuhdellut salaatinlehdet.)
- Kontrastit (Shanghain ei sanota olevan ollenkaan oikeaa Kiinaa. Shanghai oli mahtava paikka mistä löytyi kaikkea, mutta toki myös siellä on kontrastit: pilvenpiirtäjiä ja hirveää murjua ja sotkuista vieressä. Ei haitannut, kaupunki oli ihan omaa luokkaansa.)
- Halpa!! (Halpatuotannon kehtona mikään ei juuri maksanut mitään. Siitä tuloksena 40kg paketit suomeen pelkästään omalta osaltani sekä yli 20kg vielä lentokoneessa. Shoppailut on kesään asti shoppailtu :)
- Yöelämä (Ihan mitä ikinä keksii on tarjolla. Omaa suosikkiamme oli mm. Lounge18, jossa 20e hintaan pääsi nauttimaan rajattomasta Mumm-shampanja tarjoilusta sekä buffetista. Paljon Open bar-paikkoja, johon maksat pääsymaksun ja juot niin paljon kun haluat)

Sellaista tuli nyt äkkiä mieleen. Jos joku haluaa joskus mennä käymään, lähden mielelläni oppaaksi ;) KIITOS kaikille tärkeille ihmisille jotka oottivat suomessa ja jaksoivat seurata blogista elämäämme. Tältä osaa tämä siivu on ohitse. Ylemmässä kuvassa on loppufiilikset meidän reissusta, Koh Changhin taakse laskeva aurinko. Reissu on sii ohi, uusia seikkailuja päin sanoi mummo lumessa!

Terv. Jepa

sunnuntai 25. tammikuuta 2009

Trip almost end of the road

Thaimaassa ollaan suht pilvettömän taivaan alla edelleen, tällä hetkellä nimittäin Bangkokissa. Täytyy sanoo, et viimeisimmät kaksi viikkoa ei oo tullut tehtyä yhtään mitään raskasta/epämukavaa/haasteellista. Ollaan ensin käyty kavereiden kanssa Koh Chang ja Koh Mak läpi ja Hennan ja Jaakon siirtyessä Koh Lantalle vanhempiaan moikkaamaan me siirryttiin Tommin kans viimeseen rantakohteeseemme, Koh Sametille 19.1. Pohjois-thaimaan saaret on siis tullut melko hyvin koluttua tässä viime päivinä. Koh Chang oli ehdottomasti eniten nuorten paikka, viihdyttiin kovasti! Matka Bangkokista omalla sopimustaksilla maksoi meille kuudelle 500B/nenä eli noin 10 euroa. Changilta mentiin Makille Hennan ja Jaakon kans, hinta lautalla 400B/nassu. Koh Mak oli kertakaikkisen hiljanen ja sinänsä pettymys, ei mitään virikkeitä. Kaunis paikka kyllä palmuineen ja hiekkarantoineen, mutta enimmäkseen huippuresorteissa viihtyivät vanhemman ikäpolven varakkaammat edustajat. Ei siis meille reppureinoille juuri mitään.

Suunnattiinkin parin päivän oleilun jälkeen pikaveneellä (450B) takasin mantereelle ja otettiin Tratista minibussi kohti Rayongin rantaa, mistä päästiin lautalla edelleen Koh Sametille. Koh Samet on puitteidensa puolesta kunnossa: täysin valkoinen ja puuterimainen hiekka ja kirkkaat turkoosit vedet. Viihdyttiin todella hyvin siellä viimeinen viikkomme, nuoriakin paikalla on ja mielekästä tekemistä riittää. Paikalliset barbequet ja shaket tulivat suhteellisen tutuiksi päivittäin. Ongelmana vaan taas on, että paikka on liian täyteen tupattu. Omalla lomallaan ei kaipaa banana-boatia tai vesiskootteria pärisemään rantaveteen. Populaa siis riitti, ei ihan hatusta vedetty tuo sanonta että Thaimaa on 2000-luvun Kanarian saaret, jepujep. Päätimmekin, että ensi kerralla Kaakkois-Aasian reissukohteinamme on Filippiinit, Malesian Borneo (joka jäi ikävästi nyt käymättä ajan ja rahan puutteen vuoksi) sekä Indonesia.

Bangkokissa saavuttiin Aasian suurimpaan backbacker keskittymään Khao San Roadille, jossa menoa tosiaan riittää. Tarjolla on jos jonkinlaista katumättöä grillatuista torakoista perusnuudeleihin sekä hamosta ja housua joka makuun. Raflat mainostaa toinen toistaan halvempia bucketteja (paikallinen sangoista nautittava alkoholisekoitus) ja musiikki kuuluu naapurikortteliin saakka. Ollaan majotuttu meidän näkökulmasta oikein hyvätasoiseen Rambuttri Villageen, täällä sitten odotellaan innolla ja kauhulla pakkasiin palaamista.
Vaihto-opiskelu tältä erää alkaa olla lopuillaan. Tai itse asiassa varsinainen opiskelu on loppunut jo ajat sitten ja viimeiset viikot on keskitytty palautumiseen Thailandian rannoilla. Vietnamin matkan pois jääminenkään ei enää haittaa, täällä on ollut kaiken kaikkiaan mahtavat ilmat ja arskaa on tullut joka päivä pilvettömältä taivaalta.

Malesian vaihto-ohjelman aikaan vuonna 2006 käytiin kuitenkin Vietnamissa joten rasti on sinänsä jo suoritettu. Samalla reissulla sillon aikanaan tuli kierrettyä Thaimaata, Kambodzha, Vietnam, Singapore ja Malesiaa. Tällä reissulla tuli tutuiksi uusina maina/kohteina ihana ja ihmeellinen Kiina, Hong Kong ja Indonesia. Kaksi kertaa siis ollaan kerätty elämämme ikimuistoisimmat opintopisteet ulkomailta. Nyt näyttää pahasti siltä että kolmatta erää ei tule, vaan edessä on valmistuminen ja oikeat työt. Tosin ei sitä Malesian jälkeen pitänyt enää mihinkään lähteä.. Josko sitten töitten merkeissä seuraavaksi ulkomaille, tällä erää voi sanoa, että se on hyvinkin todennäköistä. Bankokissa vietetään viimeiset kaksi yötä odotellessa koneen starttaamista Helsinki-Vantaalle. Helsingissä yövytään kaverin nurkissa yö sillä seuraavana aamuna molemmilla osapuolilla kutsuvat heti työkäynnit ja haastattelut – paluu arkeen koittaa siis kerralla, ei mitään pehmeää laskua. Ehkäpä on aikakin jo palata, onhan täällä tullut chillailtua jos jonkinlaisilla biitseillä, ja rentouduttu on.

(ps.taal ei toimi puhelimet kunnolla eli alkaa ihmetelko jos ei vastata viesteihin)

Jepa

keskiviikko 14. tammikuuta 2009

Vietnam vaihtui Koh Changiksi

Ajattelin kirjoittavani seuraavan viestin Vietnamista mutta talla hetkel ollaan Thaikuissa pohjoispaan itapuolen saarella Koh Changilla. Miten tanne paadyttiin? Air Asian lento Kiinasta oli 2,5h myohassa aikataulusta. Kiinan paassa lennon piti lahtea klo 23.20 ja paastiin lahtemaan puoli kahdelta ja KL:iin saavuttiin jo sitten reippaat kaksi tuntia myohassa. Missattiin siis AirAsian jatkolentomme sielta Vietnamiin Saigoniin, missa oli tarkotus nahda Henna, Jaakko, Hanna ja Tommi. Nelikko oli jo ehtinyt Vietnamiin aiemmin mutta ei naillakaan putkeen mennyt, aikomamme Phu Quoc oli buukattu tayteen lentojen ja majotuksen suhteen ja Nha Trangin reissu oli kuulemma ollut taysi susi, pari yota bussissa sinne ja takaisin niin nopeeta kun paasi. Paikka oli kuulemma ollut kylma ja ranta likainen, ei siis juurikaan loman merkkeja.

Harmitti tietenkin lentojen menetys Vietnamiin mutta silla asenteella mennaan et reissussa sattuu ja tapahtuu. Otettiin siis seuraava halvin lento aamulla heti Bangkokiin milla paasi, ja samalla kaverit sai lennon Saigonista Bangkokiin missa tavattiin ja lahdettiin painamaan bussilla kohti Koh Changia. Meille tuli reippaasti yli 24h matkustamista ja kavereilla muutama paiva. Aina ei voi onnistua, mutta nyt on ollut todella hauskaa kun tanne paastiin! :) Kaikkien suurin toive oli ainoastaan suihku (mika tosin on jaakylma meidan budjettibungalossa) ja jonkinlainen laveri mille kallistaa paa. Paastyamme illalla perille lamposeen ei siis voinut olla muuta kuin hyvin onnellinen!

Koh Chang on siis mukava ja miellyttava, mita nyt thaimaassa on tavallisesti hiukkasen liikaa turisteja mut taal on paljon nuoria ja muita oman tien reissareita, ei juurikaan pakettiporukkaa. Ilmat on ihan mahtavat, joka paiva pilvettomalta taivaalta arskaa riittaa joten ollaan tanaankin mukavasti kulutettu aikaamme biitsilla maaten. Ollaan majotuttu Hennan ja Jaakon kans Lonely Beachin laheisyyteen Paradise Cottages nimiseen bungalowiin jossa yo maksaa meille 8e/mokki. Paikka ja laheinen ranta oli kuulemma backbackereiden suosiossa joten tultiin tanne. Suurin ranta taalla on Whitesand Beach tai jotain pohjoisemmassa. Taa on ilmeisesti myos Thaimaan toiseksi suurin saari, mutta ei onneksi samassa jarjestyksessa suosionsa suhteen. Ihana paikka joka tapauksessa, viihdytaan loistavasti! Meidan reissuporukan osasta lahti jo kohti Suomee tanaan Hanna ja Tommi, oltais pidetty heidat taal pidempaankin mutta useiden yritysten jalkeen lentojen vaihto ei onnistunut mitenkaan joten lahto tuli.

Aiotaan viihtya taalla ehkapa viikonloppuun saakka, jonka jalkeen jatketaan Koh Kolle tai Koh Makille. Siita sitten Sametin kautta Bangkokiin ja Suomehen. Ehkapa sita on aikakin jo palata puolen vuoden jalkeen vaikka taytyy sanoa, et taal palmuja katsellessa ja vienoja rantarytmeja kuunnellessa se tuntuu entista hankalammalta. Kiina on taaksejaanytta elamaa hetkiseksi, maa oli todella ihmeellinen, poikkeuksellinen, hankala ja mahtava. Kiina on ollut niin kauan suljettuna muilta etta siella patee ihan omat saannot ja kulttuuri. Kiinalla on myos tuhansien vuosien historia joten ei mitaan siirtomaahassakoita kuten useilla kaakkois-aasian mailla.

Mut tan reissun jalkeen suomessa kaikki tuntuu toimivan enemman kun hyvin, kyl sita on niin kaikenlaista nakenyt ja kokenut. Mita voi kuvitella saavansa esimerkiksi paikasta nimelta exit entry administration office for foreign people, tuntien jonotusta, leimoja, lappuja ja enemman lappuja ja leimoja ja odotusta. Ihan normitilanteita, Kiinassa kaikkeen tarvittiin leimoja ja lupia. Millainen on maa joka ei paasta omia kansalaisiaan matkustamaan maasta pois? Oli mielenkiintoista tietaa ja oppia. Vastakohdat oli ihan kaikessa, ihmisten oloissa, kaupungeissa yms. Shanghai oli mieleton mesta ja sinne haluaa viel uudelleenkin! Viihdyttiin loistavasti ja vaikka oli hankalaakin, tapoihin tottui ja alkoi viihtymaan kotoisasti. Siksi toivookin etta taa ei oo ihan viela ohi, onneksi ei. Taalla grillataan nahkaamme viela 27.1 saakka ja sitten nahdaan! :)

perjantai 9. tammikuuta 2009

Shanghaissa jälleen, huomenna Vietnamiin








Kirjoittaminen on unohtunut täysin, tääl on ollut niin kova härdelli päällä nyt taas kun ollaan Shanghain kotona jälleen, palattiin 2.1. Matka oli kyllä mahtava ja päästiin käymään ihanissa paikoissa, Gilin ja Lombokin palmurannoille on tällä hetkellä Shanghain koleassa +3 asteen lämpötilassa todella kova ikävä! Kuala Lumpurissa uusi vuosi vaihtui hilpeissä merkeissä, oltiin porukalla tutulla pääkadulla Jalan Bukit Bintangilla satojen muiden kans oottamassa vuodenvaihdetta.Aika meni pitkälti shoppaillessa ja pyöriessä ympäriinsä, muu porukka kävi torneissa maisemia tsekkaamassa mut me oltiin jo ne käyty aiemmin eli jatkettiin hengailua. 

Lumpurissa oli kyl siistiä mennä käymään, ei tarvinut karttoja suunnistukseen kun tunsi paikat. Mutta voi jösses miten paikka tuntui pikkuselta Shanghain jälkeen! Lumpuissa ollessa ajatteli et se ois suht suurkaupunki mutta nyt sit ihmeteltiin et onko rakennukset pienentyneet puolella vai muuten vaan jotain karsittu? Ei ollut, lisää oli rakennettu mut kyl tää Shanghai on melkonen rakennelma verrattuna Lumpuriin. Esimerkiks Lumpurin Time Square oli pömpeli suurimmasta päästä siellä ollessa, tässä meidän Shanghain kämpän vieressä on heti rivissä kymmenen samanlaista. Miltähän tuntuu palata Ähtäriin... 8)

Shanghjaihin palatessa oltiin niiin väsyneitä että rinkka läsähti heti oven jälkeen lattialle ja pysyi siinä hyvän tovin. Täällä oli ihan jätävä ilma kun palattiin, asteet lähellä nollaa ja oltiin niin hemmetin jäässä! Air Asian Lento Lumpurista Hangzhouun kesti viitisen tuntia, mistä edelleen bussilla Shanghaihin 3 tuntia + kaikki odottelut. Matkalla sai sii useemmin kun kerran matkustaa sellasia 10-20h putkia kerralla. Shanghaihin oli kiva palata, mutta tääl tosiaan ämpät eri tunne minkäänlaisia lämmityssystemejä. Ainoa, mistä vähän tuntee lämpimän hönkäyksen savansa,on nurkassa jököttävä lämmityspömpeli. Sen voimalla ollaan selvitty tää viikko läpi kylmien tuulten ja yksikerrosikkunoiden. Pattereita täältä on turha hakea. 

Keskiviikkona oltiin taas isolla porukalla tutussa Lounge 18 raflassa sekä juhlimassa kiinan tenttien päättymistä (WWOOOA) että meidän kihlajaisia. Oli oikeen hauskaa, pääsin muuten itse molemmista tenteistä erittäin hyvin läpi. Tommin meno on vähän siinä ja siinä, ei osaa vielä sanoa...Tänään haetaan todistuksen koululta matkaan :) JA sitten, huomenna VIETNAMIIN lämpöön taas, siitä sitten Thaikkuihin ja Bangkokista halvin lento kotiin. Huomenna siis alkaa niin sanottu kotimatka jo, koko ajan suomea kohti tullaan. En tiiä onko se hyvä vai huono juttu, mut ainakin näkee kaikki ihanat ihmiset! Muuten oloa täällä voisi vallan hyvin jatkaa! :) Terkkuja!

Jepa 

tiistai 30. joulukuuta 2008

You are all what I want <3

Tervehdys taas! Pitkaan aikaan ei olla ehditty paivittaa elamaamme taaskaan tanne, joulu on mennyt ja saaret vaihtuneet tiuhaan tahtiin eli tahti on ollut jokseenkin vikkela. Ihanin ja mieleenpainuvin yllatys on ehdottomasti ollut jouluaatto Gili Trawanganilla ja meidan kihlaus, nain melkein kuuden vuoden jalkeenkin herkistyi tipaksi asti vaikka aavistus olikin vahva mita tuleman pitaa. Tommi oli varannut meille luksusbungalon kuulemma joululahjaksi ja yllatti sitten kiiltavalla lahjalla rannalla nautitun joulubuffetin jalkeen. Etta tallainen steppi otettiin eteenpain, juhlia sitten juhlitaan kun tammikuun lopulla palataan hyiseen pohjolaan!

Reissusta, Gili Trawanganilla tosiaan yovyttiin pari yota Vila Ombokissa, yhdessa saaren prameimmista mokeista ja viimeinen yo etsittiin rannalta halvempi majoitus koska lautta lahti aamulla aikaisin Lombokille. Trawangan oli kyl niiiin chilli paikka etta sinne haluaa ehdottomasti uudelleenkin!! Paikka on ihanteellinen rannalla lokotteluun ja rennon rempesaan olemiseen. Tehtiin tosiaan snorklausrteissu ja toisena paivana vuokrattiin tamineet ja pulikoitiin rantavedessa omin pain. Jonkin sortin myrkyllinen merikaarme nahtiin ja tuli melkoinen kiire rannalle pain ulapalta. Gileille ei onneksi tehda pakettimatkoja sen kummemmin eli paikalla oli enimmakseen nuorehkoja backbackereita ympari pallon. Aika siella siis kului paallisin puolin kaikensorttisia banana-, coconut- ym.miksattuja juisseja horppien ja aurinkoa palvoen. Rankkaa, mutta onneksi ilmat suosivat meita! Gilita lahdettiin aamulla tosiaan Lombokille, Balin viereiselle itapuolen suuremmalle saarelle. Tarkkana osoitteena oli Kuta Lombok, jolla ei siis ole mitaan tekemista tapotayden Balin Kutan kanssa.

Kuta Lombok oli kaytannossa sita mita thaimaa on ollut ehka kolmisenkymmenta vuotta sitten, muutama resortti ja muuten vieressa paikallisten palmumajoja, tiella harkia ja rannalla ei juuri ketaan muita turisteja kun me. Maisemat oli tajuttoman hienot kun paastiin lautalla bussiin, koskemattomia hiekkarantoja ja pitkia huojuvia kookospuita ympariinsa. Matka kesti noin nelja tuntia kaikkinensa. Yovyttiin Segora Anak Cottages nimisessa paikassa, maksoi yhteensa noin 12e/yo. Kuta Lombokille haluttiin surffauksen takia, oltiin kuultu etta siella on Lombokin ehka parhaat surffauspaikat. Noh, paikkaan saavuttaessa laineita ei nakynyt mutta saatiin tietoomme etta meidan pitaa vuokrata mopot ja ajaa 5km rantaa paikkaan, jossa voi surffata. Mopon kaytto jai omalta osaltani hyvin lyhyeen, paraytin ensimmaisena pihassa olevaan toiseen pyoraan pohjaksi ja paatin etta kuski saa luvan kyydita meita kaksi paivaa, itse ei aiota ajaa metriakaan. Oli muuten mahtava valinta, kuskit tiesi kaikki paikat mihin menna, itse oltais oltu taysin hukassa. Siina sitten pari paivaa matka taittui mopoilla, nahtiin meidan beachi ylhaalta kukkulalta, kaytiin mahtavalla kielekkeella, ihmettelemassa tulivuoren laavaa, tutustumassa paikalliseen bambukylaan, mahtavalla beachilla kauempana ja ennen kaikkea paastiin oikeille surffauspaikoille.

Meidan mopokuskit oli itse pro-surffareita, mentiin veneella aaltojen laheisyyteen (5m syva vesialue) ja siita sitten vaan meille Tommin kanssa laudat alle ja menoksi. Katsottiin epauskoisesti vahan aikaa 2-3 metrisia aaltoja etta eikai tuonne oikeesti, mutta sekaan mentiin ja elossa ollaan :) Kerran tempaisin aallon harjalla puolivahingossa sellaiseen vauhtiin etta huomasin olevani kymmenia metreja kauempana lahtopaikasta, aalto ei loppunut joten piti heittaa kuperkeikka paastakseen pois tyrskyista. Hauskaa oli, ja ehdottomasti halutaan menna uudelleenkin vaikka todella haperoa meno viela oli!

Nyt ollaan taalla Lumpurissa, matka Lombokilta takaisin Balille (mista meilla oli lento) oli ihan luvattoman pitka! Tultiin jollain oljynporauslauttaa muistuttaneella loossilla ja matka kesti yhteensa noin 10 tuntia busseineen kaikkineen, huh! Balin Kutalle saapuessa yritettiin etsia majoitusta - kaikki tietenkin sesonkiaikaan taynna. Meilla lahti lento jo kuudelta tana aamuna eli oltais otettu vain yksi yo. Ei sitten loydetty halpaa tai ylipaansa vapaana olevaa majaa, onneksi tormattiin suomalaisiin reissututtuihimme sattumalta Balilla jonka bungalossa saimme ottaa suihkun, vaihtaa vaatteet ja pakata rinkat paremmin lentoa varten. Kuultiin muuten ruotsalaisilta puheita etta Balilta oli kuulemma loydetty juuri kolme pommia. Juurihan Balin edellisten pommi-iskujen tekijat teloitettiin eli ajankohta on pelottavan otollinen uudelle pommi-iskulle. Ruotsin lehdisto ehka on ottanut asian esille koska Balilla on tajuttomasti ruotalaisia, suomalaisia taas ei juurikaan. Toivoa vain sopii parasta etta kaikki on siella jatkossakin kunnossa! Lentokentalle lahdettiin jo yhdelta yolla ja nukuttiin siella puoliunta pari tuntia. Nyt on siis mennyt lahes 24h valvoessa, silmaa alkaa painaa siihen malliin etta huomenna vasta ehtii nauttia kunnolla Kuala Lumpurista jalleen. Loydettiin halpa majoitus meille kaikille (me, Elina, Jere, Noora seka Elinan kaverit Johanna ja Jutta). Taalla siis odotellaan vuoden vaihtumista ja uusia kujeita! :)

Terkkuin Kihlapari

maanantai 22. joulukuuta 2008

Gilisaaret - relax in here

Ollaa nyt siirrytty Balillta Gilisaarille, paikkaan jossa on tarkoitus viettaa myos joulu. Matka taittui speedboatilla 2,5 tunnissa ja sujui ilman ongelmia, kukaan ei hukkunut. Toinen vaihtoehto olisi ollut jokin slowboat, hinta huomattavasti halvempi mutta matka olisi kestanyt 12 tuntia. Lisaksi yllatysohjelmana delffiinit oli paattaneet eksya samalle reitille ja pari delfua pomppi meidan veneen vieressa, hino naky! Paikka nayttaa paratiisilta ja kaytannossa myos on sita. Kenellaaan ei ole kiire mihinkaan ja kaikki kaytannossa makaa pitkin saarta heraten valilla syomaan ja joskus illalla juomaan. Varsinkin paivisin meininki on hyvin pysahtynyt mutta illalla hyvin levanneet reissaajat nayttaytyvat rantabaareissa muutaman drinkin kera. Saavuimme tanne siis eilen ja rannassa meita odotti hevosreki joka kuljetti meidat hotelille, paikan nimi on The beach house jonka rafla on kuuluisa jokailtaisesta seafood BBG:sta. Tanaan aiomme koittaa paikantarjoamaa hummeria:) Tommi oli varanut majoituksen yllatyksena valmiiksi. Tallakertaa nukumme hieman tasokkaammin ja Hongkongin ja Macaon hirvitysten jalkeen se tuntuu kylla hintansa arvoiselta! Huomenna muutamme viela parempaan hotelliin jonka pitaisi olla jo todella hieno!!

Eilen vuorasime polkupyorat ja ajoimme saaren ympari. Saari on todella pieni ja ympariajo kesti pari tuntia sisaltaen useita pitkia taukoja. Yli puolet saaren rantaviivasta on viela rakentamatta ja hyva niin! Matkalla naimme paljon upeita koskemattomia hiekkarantoja joita turistit eivat viela ole kansoittaneet. Illalla istuimme iltaa muutaman suomalaisen reissarin kanssa ja menimme aikaisin nukkumaan tamanpaivaisen snorklausretken johdosta.

Tanaan ohjelmassa oli snorklausretki kahdelle lahisaarelle. Gilisaaret koostuu kolmesta saaresta GIli Trawangan jos me asumme on isoin, Gili air ja Gili meno sen pienemmat lahisaaret. Reisulle oli upea. Naimme useita jattilaiskilpikonnia, hienoja koralleja ja tietysti paljon varikkaita kaloja;)
Nyt o siiryttava hummerin pariin ennen kuin kaikki on syoty:)

Topa & Jepa

Gili islands kuvamateriaalina

Tamanpaivainen snorkaulsreissu kolmelle saarelle - Gili Trawangan, Gili Meno ja Gili Air

Taal on tosiaan lamminta riittanyt, todisteena siina molempien karvahtanyt nahka :) Gili Trawangan on kyl niin chilli paikka etta unohtaa ihan missa paivissakin mennaan, lahinna miettii missa rannan bambumajassa tanaan sois ja ottais pari teravaa hedelmapirteloo. Tanne tultaessa oli taysi auringonpaiste ja kirkas vesi. Pomppivat delffiinit meidan veneen vieressa oli kylla oikein ikimuistonen naky, sohattiin kameran kans ja pyrsto saatiin justiin ikuistettua. Tas kuvasettia taalta maailman laidan paratiisista.

Gili Air, snorkalus

Balilla - Kuta Bayn auringonlasku
Hotellimme uima-altaalla ottamassa iloa irti elamasta

Gili islands - paradise!