Suomi maailmankartalle, International Culture Day

We are from Finland! Viikko kääntynyt taas viikonloppuun, onneksi! Eilen illalla oli koulumme International Culture Day toisella koulumme kampuksella Shanghaissa, jossa opiskelijat ympäri maailmaa esitteli omaa kulttuuriaan. Tommi oli ilmottanut Suomen myös mukaan kekkereihin ja pystytettiin oma standi edustamaan Suomea. Mukana oli kaikkiaan noin 90 maata, illan ohjelmaan kuului maiden esittely, lippuseremonia (missä Tommi kantoi siniristilippuamme) ja party party, jossa eri maat esitti tanssi- ja lauluesityksiä. Meillä ei ollut esitystä mut standi ajoi ihan hyvin asiaa kertoo pikkuruisesta Suomesta jossain pohjoisessa, jossa monet arveli olevan jääkarhuja. Standillamme oli meitä neljä suomalaista, loput siis mitä yliopistossamme on suomalaisia jäljellä.

Tommi ja Jaakko tarjos porukalle Finlandia-vodkasta snapseja (kyllä muuten teki kauppansa) ja lisäks meillä oli tarjolla glögiä ja pipareita, hyvin siis jouluteemainen esittely. Esimerkiks japanilaiset tarjos sushia, algerialaiset riisimättöö ja laosilaiset makeita leivoksia.

Ikeasta hommattujen ruotsi-gögien tilalle liimattiin omat Suomi-etiketit :D Ei ollut Riita herkun glogiä Kiinassa saatavilla. Tosin porukan määrä kekkereissä pääs yllättämään ja meidän tarjoomiset oli loppu jo ensimmäisen 15 minuutin jälkeen. Oltiin askarreltu oma Suomi-lakana pöydällemme ja lisäks pidettiin Suomi-skaba, jossa kysyttiin mm. Onko Suomessa jääkarhuja? Kuka on Suomen presidentti? Mitkä on Suomen viralliset kielet ? Kuka on voittanut Nobelin rauhanpalkinnon? Mikä on ollut alhaisin lämpötilamme? Saatiin tehtyä empiiristä tutkimusta samalla miten hyvin meidät tunnetaan maailmalla. Noin 80% vastauksista arveli, että Suomessa on jääkarhuja vähintään Lapissa, TÄ!!??! Jopa rakkaat rajanaapurimme veli-venäläiset ei olleet ihan varmoja asiasta Lapissa. Lisäks Matti Nykänen äänestettiin monessa vastauksessa pressaks, ja Suomen viralliset kielet menivät vain ehkä 10% oikein (suomi-ruotsi). Tarkistettiin vastaukset samantien ja kerrottiin oikea rivi, porukka oli hämmentyneenä ja nolona varsinkin jääkarhujen suhteen. Jotain meistä sentään tiedettiin: Kimi Räikkönen oli yleisin mitä porukka toisti kun huomas meidän Suomi-standin. Sinänsä ei ihme kun Formuloissa jo huomas, miten kiinalaiset on Kimi-faneja. Eli, jos haluaa vahvistaa Suomi-tuntemusta maailmalla niin Kimin pärstä vaan esille niin johan tiedetään Suomi.

Ollaan tänään menossa illalla syömään kaveriporukalla ja huomenna ois tosiaan se Tommin maraton. Huoltojoukot (Jepa) yrittää myös selvitä aamulla paikalle jos ilta ei veny tänään liian pitkälle. Meillä on nyt myös kaikki lennot hommattu, Vietnamiin lennetään Kuala Lumpurin kautta halvinta reittiä Air Asialla 10.1 ja siitä sitten 21.1 Bangkokiin, josta tarkotus jatkaa bussilla pohjois-Thaimaan saarille loppupäiviks. Vietnamissa tarkotuksena on käydä Phu Quoc ja Nha Trang, saa nähdä miten ehditään. Ehditään siis ihan mukavasti nähdä tälläkin reissulla: pian lähtö Hong Kongiin, Macaolle, Balille ja Kuala Lumpuriin ja sitten tammikuussa lopputenttien jälkeen Vietnamiin ja Thaimaahan. Thaikut ei ollut kohteista ykkössijalla, mutta Bangkokista oli halvin lentää Suomeen eli mennään sen takia sitä kautta. Kaakkois-Aasiassa on paljon mahtavampia paikkoja kun turistisoitunut Thaimaa, esimerkiks Vietnam, joka on ikävä kyllä nousemassa seuraavaks suosituks matkakohteeks. Pitää ehtiä käymään viel Quocilla ennen kuin suuret massat valtaa sen, kuulemma todella kaunis ja paratiisimainen saari. Filippiinit oli myös aluksi meidän matkasuunnitelmissa, mutta hitaan matkustamisen takia saarien välillä ja ajan puutteen vuoksi se sitten lopulta joutui jäämään. Seuraavaksi sitten yhdistetylle Borneon ja Filippiinien reissulle, jeeoo! Terkkui!!

Viikonlopun vipellys ja Sauna KTV?

Tääl aika juoksee mieletöntä kyytiä, nyt on jo marraskuun loppu kun justiin vasta kuu vaihtui. Bangkokissa näyttää olevan jonkinlainen hämmennys meneillään, täällä Kiinassa on niin rauhallista kun voi olla. Suomenmaalla varmaan on jouluhössötykset jo täydessä käynnissä – täällä toivois että edes jossain kuulis nissepolkkaa ja muuta vastaavaa mut ei, joulusta ei oo tietookaan. Suurimpien länkkäreille suunnattujen ostoskeskusten läheisyydessä on jotain jouluun viittaavaa mutta muuten joulu on kiinalaisille ihan tavallinen työpäivä. Eipä tarvitse tänä jouluna juuri ostella lahjoja tai muutenkaan panostaa joulun viettoon..ikävä sinänsä.
Viikonloppukin tuli ja meni, oli perinteisesti taas oikeen hauskaa! Lauantaina oltiin Windows-yökerhossa Jing`ang Temple metropysäkin läheisyydessä, sisäänpääsy 5e jolla sai yhden drinkin ja muut drinksut 1,5e. Nimestä huolimatta ihan normaali yökerho oli kyseessä. Aamulla heräillessä eritoten Tommi ja Antti tunti nahoissaan halpojen drinksujen voiman. Shanghaissa saa muuten six packin olutta päälle eurolla, Suomessa kaljaa rakastavalle kansalle näin halpa hinta saattais olla kohtalokas.

Sunnuntaina oltiin illalla syömässä kuuluisaa Pekingin ankkaa Shanghain Hua hai Quanjude Roast Duck raflassa Tommin luokkalaisten kans. Mukana oli siis ranskalaisia, jenkkiläinen Matthew, tsekkiläinen Vlad, suomalaiset ja kiinalaisia. Kaava oli perinteinen: tilataan suuret määrät ruokaa pyörivän pöydän ääreen ja kaikki napsii syömäpuikoillaan lautaselleen höppeet. Kiinassa muutenkin ruoka aina jaetaan muiden kesken. Länsimaissa on opittu siihen että kukin syö oman pikku ateriansa. Tää systeemi täällä on hyvä, että saa maistaakseen paljon eri ruokia. Tilattiin myös tosiaan ankka, sitä jota pitää maistaa jos käy Kiinassa mutta maku ei ollut paljon kanan ja kinkun sekoitusta kummempi. Kallista siis oli mutta ei kummoisempaa. Voi sanoa syöneensä yhtä Kiinan perinneruokaa.

Ravintolasta jatkettiin porukalla Party Worldiin – yhdenlainen kiinalaisten karaokepaikka (KTV nimityksenä täällä). Aula muistuttaa näissä paikoissa viiden tähden hotelleja, marmoria ja kimallusta ei ole säästelty. Siitä sitten vuokrataan yleensä pariksi tunniksi huone missä on karaokevehkeet ja boksissa vietetään iltaa kaveriporukalla. Muistuttaa etäisesti meidän Singstaria. Huoneeseen voi tilata syötävää ja juotavaa (vodkaa, kaljaa jne.) sekä jossain paikoissa kuulemma myös hehkeää ja laulutaitoista naisseuraa (?). Kiinalaiset rakastaa laulamista – täällä porukka hyräilee taksikuskeista kaupan kassoihin joka paikassa. Jotain yhteistä meillä siis on kiinalaisten kanssa, innokkuus karaokea kohtaan. Toteutus on vaan hiukka erilainen ;) Keksittiin jo Suomeen bisnesideakin, Sauna-KTV, yhdistettynä sekä sauna, hauskanpito kaveriporukalla ennen yöelämään siirtymistä ja kunnon karaokepaikka, suomalaisten rakkaat harrastukset samassa paketissa, heh!

Täällä on viihtynyt tosi hyvin, ei edes halua ajatella että kahden kuukauden päästä pitää palata Suomeen, missä ilma on kylmimmillään ja ankeimmillaan. Täällä tapahtuu koko ajan kaikkea, elämä on halpaa ja turvallista ja ongelmistakin selviää osaamalla pikkusen kiinaa. Mitä ikinä haluaakin tehdä, kaupungissa tapahtuu koko ajan. Kiinalainen katukuva on myös ihan erilainen mitä meillä kotimaassa, täällä porukka on kaupungin ydinkeskustassa hyvin laittautunutta, siistiä ja tyyliteltyä. Toki myös raihnasempiakin näkyy runsaasti. Kiinalaisilla on hauskoja ja persoonallisia tyylejä, katukuvassa saa ihastella ja ihmetellä kaikenlaista. Myöskään humalaisia ei ole näkynyt ainuttakaan missään päiväsaikaan. Helsingin suhteellisen ankeesta katukuvasta ei voi olla kauheen ylpee jos vertaa elämää tänne.

Ollaan muuten täällä suhteellisen rikkaita kun saadaan opintotukea noin 4700 yuania (470e) kuussa, vastavalmistuneen ekonomin aloituspalkka liikkuu Kiinassa finanssikriisin johdosta 2000 rämpylän tietämillä joka tarkoittaa 200-300e kuussa, ihan naurettavaa!! Tavallisesti palkka on 3000 yuania/kk mikä ei sekään ole yhtään mitään. Populaatiota on niin paljon että kaikille pitää löytyä hommia joten palkat ei päätä huimaa. Täällä on kaikenlaista torimyyjää, pahvin kerääjää, kengän kiillottajaa ja muuta vastaavaa jotka tienaa 1000 yuania/kk eli 100e. Oma lukunsa sitten on tietenkin expatriaatit jotka tulee ulkomailta tänne firmojen kautta työkomennukselle hyvin palkattuina ja hyviin hommiin – sama mitä on itsellemmekin ehkäpä tulevaisuudessa kaavailtu. Kiinalaisiin tutustuessaan on huomannut että monet on hyvin samanlaisia mitä me länsimaissa. Ei siis oo mitään syytä käyttäytyä erilailla kiinalaisia kohtaan. Ottaa päähän ylimieliset länkkärit mitä täällä näkee paljon. Toki kuten aiemmin ollaan kirjotettu, jotkin kiinalaisten tavat ärsyttää suunnattomasti mut niihinkin tottuu ajan kans. Sellasta tänne kuuluu, viikonloppuna tiedossa ainakin jonkinlainen kansainvälinen partypäivä yliopistomme kautta sekä Tommin puolimaraton. Jos mies selviää hengistä matkasta niin laitetaan kuulumisia. Osallistujia oli viime vuonna 18 000 eli melkonen tapahtuma kyseessä. Kiinaa on opittu ja opitaan edelleen ennen kun reissut muualle koittaa. Tässä kotikonnuiltamme kuvaa Shanghaissa, ylimpänä tää katu missä ollaan tavallisesti netissä ja alempana kotikujia. Keskimmäisessä kuvassa talomme kohoaa korkeana suoraan edessä.

Terv. Jepa & Topa

Job opportunities in China? Ni yao bu yao?

Tääl mennään,vko mennyt taas jälleen nopeesti ja enää kolme viikkoo aikaa samoilla Shanghaissa. Melkeen liian nopeeta mennyt aika, tääl on alkanut niin hyvin viihtymään et ikävää lähtee pois! Elämä muuten jatkuu Shanghaissa peruskuvoiden mukaan: pirskeitä, koulua, shoppailua, illallisia rafloissa yms. Että arki täällä on melkosen mukavaa. Mietin jo itsekseni mitä keväällä Suomessa teen – opintoja ei oo kun pari kurssia jäljellä + gradut ja pitäis ilmeisesti siirtyä työelämään. Kevät Ausseissa ei ois ollut myöskään hullumpi idea kun ei oo vielä välttämätön kiire Suomessa mihinkään, syksyllä ois sit voinut painaa jo täysillä hommia. Rahat vaan loppuu ennen sitä kesken joten Suomeen siis pitänee palata ainakin toistaiseksi, lentoliputkin on jo hankittu. Työmahdollisuudet ulkomailla on alkanut kiinnostamaan meitä entistä enemmän joten saa nähdä, missä sitä jatkossa työskentelee. Shanghaissa, Hong Kongissa vai Ausseissa...? Euroopan taantuma ei myöskään houkuttele, Kiinan talouden tilanne ei näytä ihan niin pahalta. No, kyllä sinne Suomeenkin mielellään palaa kun näkee kaikki ihanat ihmiset taas!

Oltiin eilen illalla Tommin ja parin meidän luokkalaisen kans ihan mielenkiinnosta Job Opportunities in China – tapahtumassa. Bongatiin ryhmä facebookin kautta ja liityttiin tapaamiseen mukaan. Paikalla ei ollut Contact-messuilta tuttuja standeja, vaan kaikilla oli edustamansa alan nimikyltit rintapielessä (Business, Finance, Entrepreneuer, Accounting tai Marketing, Advertising, Media) ja siinä sitten punaviinilasi kädessä heitettiin läppää hotellin raflassa ihmisen kans ja keräiltiin edustajien käyntikortteja. Aluksi suomalaisella jäykkyydellä mietittiin mihin kissan ristiäisiin sitä on tultu, mutta hauskoja tyyppejä tavattiin ja juttu lopulta luisti mukavasti, tosin työtarjouksia ei oltu hakemassa mutta saatiin uusia facebook tuttuja, heh! Paikalla oli sekä paikallisia että kansainvälisten yritysten edustajia. Kerrottiin että ei olla työtä nyt hakemassa, vaan lähinnä katsomassa, miltä meininki näyttää jos joskus tänne suunnalle palailee, who knows.

Tommilla tosiaan oli voittoisa päivä koulumme urheilukisoissa, enemmän myöhemmin kuvasettiä suuresta päivästä. Koulumme voittajaporukalla oli myös yhteiskuvaus tällä vkolla sekä mitalien jako, nyt koko kanslian porukka tunnistaa Tommin kun käydään anomassa lomia ja muuta semmosta. Taas tänään tuli todistettua miten kiinalainen byrokratia voi olla älytöntä ja miten asioista saadaan tehtyä hankalia. Joulukuulle sijoittuvaa reissuamme varten pitää anoo kansliasta loma. Yli kolmen päivän lomiin pitää pyytää erikoislupa elämäänsä kyllästyneeltä koulumme pääjehulta. Jehu ei pitänyt meidän Balin reissua tarpeeksi pätevänä (DAA!!?!) syynä olla pois kolme viikkoa eikä myöntänyt meille varsinaista lomaa. Sama homma muillakin opiskelijoilla täällä, koska suurin osa on lähdössä reissuun muualle joulun aikoihin.

Homma menee siis niin, että pyydetään useampi kolmen päivän loma, jolloin ei tarvitse kysyä rehtorilta mitään ja homman pitäisi olla ok. Sinänsä ei haittaa vaikka lomaa ei saada virallisesti hyväksytettyä: poissaoloja katsotaan vain sen vuoksi, että jotta voi osallistua lopputentteihin, osallistumisprosentin pitää olla 60%. Jos on saanut virallisen hyväksynnän lomalle, poissaoloja ei lasketa samalla tavoin. Meillä kuitenkin tuo läsnäoloprosentti täyttyy helposti vaikka ei hyväksyntää saadakaan joten sinänsä tilanteessa ei ole hämminkiä meidän osalta. Periaatteesta vaan ketuttaa tällainen yliopistotasolla esiintyvä lastentarhameininki joten annettiin mielipiteemme kuulua selkeesti miten meillä Euroopassa toimitaan. Maassa maan tavalla mutta rakentava palaute on aina se mikä kannattaa.

Se ois viikonloppu taas käsillä, yritettiin saada meille la illaksi kiinalaista kokkia ”Flying Chief” vuokrattua, joka olis vääntänyt kaveriporukallemme kunnon menun 50e hintaan. Kokki siis tulisi haluamaamme paikkaan, toisi mukanaan ruokatarvikkeet ja lopuksi vielä siivoaisi keittiön. Tälle vlopulle Mr.Li oli kuitenkin harmillisesti varattu joten koitetaan onneemme ens viikonloppuna. Nyt lähdetään tästä porukalla kokovartalohierontaan ja illastamaan, ei ollenkaan hullumpi juttu! :) Netti: ei toimi joten kuvia myöhemmin lisää huomenissa! HAUSKAA viikonloppua kotosuomeen!

Terv. Jepa

Shanghai circus & hotpot

Takasin omaan rakkaaseen kotikaupunkiin, Shanghaihin. Suzhoun päivän reissun jälkeen olo oli ihan kuollut väsymyksen johdosta, mut hyvä reissu oli kuitenkin ehdottomasti (maksoi meille vain 10e joten hintakin kohdillaan). Tutustuttiin reissulla uusiin ihmisiin, varsinkin kaks italialaista tyttöö tuli paremmin tutuks, opiskeli kans samas yliopistos meidän kans mut edistyneemmällä kiinankielen tasolla. Lauantaina oli sit vuorossa Tommin organisoima sirkus. Mentiin paikalle me, Jaakko ja kiinalainen tytsy sekä Antti. Tällä kertaa kyseessä ei ollut kuitenkaan akrobaattiesitys mitä ollaan edellisellä kerralla käyty katsomassa, vaan ihan perinteinen sirkus. Täytyy sanoo et kohdeyleisö oli ehkä parinkymmenen vuoden verran meitä nuorempaa, puudelit alko lähinnä naurattamaan kun huomatiin istuvamme lastensirkuksessa. Nähtiimpähän leijonia, tiikereitä, merileijona ja karhuja, eli sinänsä meidän porukalle ihan sopivanlaista ajanvietettä, hah!

Sirkuksen jälkeen käytiin Tommin ja Antin kans - missäs muuallakaan- kuin feikkimarkkinoilla. Tällä kertaa osoitteena West Nanjing Road (kätevästi pääsee kävellen jäämällä People`s Squarella metrossa pois). Kuten aina, tänne tuntui olevan taas koko Shanghain länkkärituristimassa kerääntyneen. Meillä oli tehoshoppailut: Tommilla oli ostoslista mukana, 40 minuuttia ja mukaan sattui viisi pitkähihasta t-paitaa, kolme villapaitaa, laukku, alusvaatteita sekä kolme kiinalaista pöytäliinasettiä. Tommi ja Antti oli sitä mieltä et näin jouhevasti ostosten pitäis aina mennä, mutta pidin tiukasti naisnäkökulmasta kiinni. Jos varta vasten lähtee shoppailemaan, sen pitää olla hidasta jahkailua, pohdintaa, hypistelyä ja vertailua, ei siis pikaista suorittamista. Ehkä tässä on syy miksi Tommi lämpenee hyvin harvoin ajatukselle lähtee mun kanssa shoppailemaan :) Onneks saan muista tytsyistä seuraa, tällit on jo sovittu itävaltalaisen tytön kans ja se uus kiinalainen "kaveri" oottaa innolla päästä näyttämään meille Shanghain markkinoita. Alhaalla kuva markkinoistamme.

Iltasella lähdettiin viettämään iltaa viel parin ranskalaisen vaihtarin, heidän kiinalaisten tyttöjensä, yhden saksalaisen jäppiksen ja Antin kans iltaa. Päädyttiin johonkin Bundilla sijaitsevaan Hot Pot paikkaan, ruoka oli tosi maistuvaa! Kiinalaiset tytöt tilas meille lihat ja muut höppeet ja ne lyötiin itse pataan tulelle kiehumaan. Padassa oli kaksi puolta, mieto ja tulinen, eli koko pöytäseurueelle löytyi varmasti mieluiset maut. Itse kannatin ehdotomasti mietoo puolta, meinas puskee hikeä pintaan siitä huolimatta. Kiinalaiset veti tulista safkaa lisä chilimausteen kera. Jos ehtii niin mielellään mennään viel uudelleen samaan paikkaan, tykättiin niin kovaa! Lasku juomineen kaikkinensa oli noin 8e/nassu ja syömistä jäi vielä jäljelle mahan täyttymisen jälkeenkin.
Syönnin ja juonnin jälkeen jatkettiin iltaa ranskalaisten kämpillä. Kiinalaisen tytön Susien kans oli hyvät keskustelut Kiinan tilanteesta. Tytsy kehui että hän ei saanut juuri politiikan opinnoista pisteitä koska mielpiteet on niin kärkkäitä. Samaan vetoon Susie ihmetteli meidän suhteellisen korkeaa sosiaaliturvaa ja työttömien asemaa - Kiinassa huonossa asemassa olevilla ei oo muuta vaihtoehtoo kun kerjätä tai kuolla. Tyttö oli muualta kotosin kun Shanghaista ja sanoi et on itse nähnyt monta tapausta joilla ei anneta vaihtoehtoja. Että hei, ollaanko tyytyväisiä että saadaan olla Suomessa hengissä ja hyvässä hapessa, jookos? Vaikka marketissa ois vähän jonoa tai bussit aamulla viisi minuutia myöhässä, ei ihan joka asiasta viitsitä marista. Nää on niitä juttuja mitä Suomesta ei kaipaa. Tääl ihmiset ei liiemmin surkuttele asemaansa vaika olis missä jamassa, pitää löytää ratkaisuja ongelmiin. Susie teki itse täyspäivästä työviikkoo ylipiston käyneenä, graafisena suunnittelijana suurehkossa firmassa ja tienas vähän reilut 3000 rämpylää kuussa, noin 300-350e, silleen. Vuokraan menee reipas 150e kuussa. Hän tiedosti itsekin että palkka on ihan naurettava, mutta jos hän jättää työn, jonossa on jo satoja muita tulossa samalle paikalle. Suomen opintotuella täällä siis elelee ihan mukavasti suhteutettuna paikallisten palkkoihin.

Hilpee ilta oli eilen, naurettiin ranskalaisten kuville meidän edellisen vlopun läksäreistä ja suunniteltiin tulevaa ens vloppua, oli kyl pirskeet hyvät ja Sangria varsinkin maistui porukalle! :) Nyt blogimaratonin jälkeen pitää lähtee illastamaan Tommin kans kämpille täältä kahvilasta! Paketti on muuten tosiaan Suomeen tulossa, lähetin viime viikolla 22kg tavaraa tulemaan, maksoi noin reipas 80e. Pitäis olla siellä joulu-tammikuun taitteessa eli ennemmin kun me ollaan. Terkkuja!

Terv. Jepa

Suzhou jatkuu, Silk Mill

Turistipäiväri Suzhoun matkasta jatkuu, puutarhojen jälkeen tuli mielenkiintonen osuus, silkkitehdas. Jokainen täällä käynyt turisti on todennäköisesti tietoinen, että Kiinasta kannattaa tuoda aitoa silkkiä, koska se on tällä huomattavasti halvempaa kun länsimaissa. Ja huom, aitoa silkkiä, ei siis feikkimarkkinoiden "100% silk" aamutakkeja tai huivijäljitelmiä. Aidon silkin tunnistaa siitä et palaessa silkistä tulee valkosta savua ja se palaa kun paperi. Markkinoilla ehkä paras ratkasu ei oo kuitenkaan mennä leikkimään sytkärin kans - saattaa tulla melko kallis lasku - joten kokeilemalla voi myös jotenkuten tunnistaa.

Aito silkki on paljo hauraampaa kun tekosilkki eikä siis yhtä mahtavan kiiltävää tekokuitua. Silkkiprosessista kertoi ensin meidän poppoolle kiinalainen esittelijä. Tässä alempana silkin kiertokulku (joka saattaa myös ällöttää), silkkitoukat saa aikaan silkin kehräämällä. Tällaisten mönkijöiden toimesta alkaa kehittymään aito silkki, kiinalaisety keksi silkin valmistuksen 2600 eKr. ja se säily pitkään kiinalaisten salaisuutena - silkkiperhosten vieminen maasta oli kuolememaan rangaistava teko. 5000 vuotta on siis kiinurit valmistaneet silkkiä, ja laatu oli kyllä vähän eriä mitä on tosiaan markkinoilla testannut.

Alemmassa kuvassa silkkitoukkien kehräämiä kotiloita ja silkkilankaa.
Tehtaassa naikkoset painoi hommia menemään, kovasti näytti puhaa riittävän mutta voi luoja miten ykstoikkosta hommaa! Naiset pehmitti ensin silkkikotilot kuumassa vedessä jonka jälkeen silkki otettiin kuitu kuidulta talteen puoliin. Haju oli aika ihmeellinen toukkien ja perhosten jäljiltä tehtaassa. Joten melkosta liukuhihnatyötä ja tällaset länkkärituristit vielä pällistelee vieressä, mahtoi olla mukavaa :P Silkin keruun jälkeen matsku kuivataan ja valitaan materiaalit ja värit jossa sitten kangaspuut latoo halutunlaista silkkiä tulemaan.

Alemmassa kuvassa liuotetaan kotiloista silkki talteen ja kerätään yhdeksi möykyksi. Myökystä syntyi silkkipeiton täytettä, kelpais itsekin sellasessa kelliä. Tää oli oikeesti tosi mielenkiintonen etappi! Lopuks meidät vietiin jonkinlaiseen silkimarkettiin mistä sit yritettiin saada meidät ostamaan vaikka mitä. Itselleni mukaan sattui silkkiuutteesta valmistettua kosmetiikkaa ja ainakaan vielä ei oo voinut valittaa, on olleet purkit oikeen käyttökelposia. Lupasin itselleni etten osta ylihinnoitellusta turistipaikasta mitään mutta minkäs luonnollesi teet... :)

Terv. Jepa

Suzhou Gardens

Reissu Suzhouun on tehty ja viikonloppu muutenkin mennyt todella nopeeta! Aamulla perjantaina tosiaan starttas meidän koulun turistibussi aamulla klo 7.30 kohti Suzhouta. Suzhou oli noin kahden tunnin köröttelyn päässä Shanghaista. Kaupungissa on noin 3 miljoonaa asukasta mutta ei ikinä olis uskonut, näytti melkoselta käpylältä populaation suhteen! Kaupunki, tai kylä paremminkin, oli kuitenkin käymisen arvonen paikka, paljon puutarhoja ja perinteisiä kiinalaisia rakennuksia, mielettömän kauniit tilukset! Kaupungki tunnetaan myös nimellä "Idän Venetsia", nimitys tulee ilmeisesti lukuisista silloista ja Keisarinkanavasta, joka kulkee kaupungin halki. Alempana kavereitamme, meidän vieressä jenkkiläinen Matthew, tsekkiläinen Vlad ja suomipoika Jaakko.

Aamulla vuorossa ensimmäisenä oli "Tiger Hill" - jonkinmoinen Song Dynastian aikanen temppeli/puutarhayhdistelmä. Meitä oli mukana kaksi bussillista porukkaa ja kaikille jaettiin turistikyltit rintaan kiinnitettäviks. Siinä sit mentiin kiinalaisen lippua kantavan turistioppaan perässä- sama meininki siis mille me ollaan aiemmin tääl naurettu että onneks ei olla osa kanalauman näköstä turistiporukkaa. Kiinassa kun ihmiset menee yleensä vain turistiporukassa matkoille. Tääl törmää jos jonkinlaisiin lippislaumoihin ja saman värisiin t-paitoihin pukeutuneisiin porukoihin + tietenkin lippua kantavaan, megafoniin huutavaan kiinalaisturistioppaaseen. Paikka tosiaan oli kyl kaunis, mäellä sijaitsi myös kiinalaisten oma "Pisan torni", jonkinlainen kalteva pömpeli. Sama noin 50 m korkee torni on myös koko Suzhoun maamerkki. Puutarhan ulkopuolella oli menossa jonkinlainen lastentarhan piknikki, mietittiin että satojen samannnäkösten lasten joukostan olis ihan mahdoton löytää omansa :)

Tiger Hillin jälkeen oli vuorossa matkan hintaan kuuluva ruokailu paikallisessa mättöpaikassa. Pöytään kannettiin kaikenlaisia vateja ja niistä sitten kukin soppatikuilla kauhoi kippoonsa syötävää. Meillä oli ateriassa tarjolla taas kerran mm. kanasten jalkoja sekä kokonainen kana liemessä päineen kaikkineen. No, soppa maistui ja saatiin onneks riisillä ja kasviksilla täytettyä mahamme. Ruokailun jälkeen suunnattiin toiseen puutarhaan nimeltään The Lingkering Garden. Paikka oli perinteinen kiinalainen puutarha: kultakalalammikoita, bonzai-puita ja paljon kaikenlaisia istutuksia.

Suzhoun puutahat kuuluu muuten Unescon maailmanperintökohteisiin, nice to know-tietoa. Kävi ilmi reissulla myös miksi kiinalaisilla miehillä on pitkät kynnet: niillä voidaan näyttää muille että on varaa kasvattaa kynsiä koska ei tarvitse tehdä ruumiillista työtä tai pihatöitä (mitkä on täällä kaikkein alimmin palkattuja pestejä). Eli pitkät kynnet kertoo että tyypit on jossain toimistohommissa tai vastaavissa, paikallisten mielestä ns. paremmissa duuneissa. Mielenkiintonen tää kiinalaisten ajatusmaailma kuten on tullut monesti huomattua. Lisää seuraavassa viestissä viimesestä vierailupaikastamme Suzhoussa, Silk Millistä. Alimmaisessa kuvassa myös kiinalaiseen kulttuuriin liitettyjä naamioita, Pekingin oopperassa vedetään esimerkiksi tän tyyppiset maskit päällä.


T. Jepa & Topa

Bangkok-Helsinki 26. tammikuuta

Päivitystä viel tän päivän tapahtumiin: lennot Suomeen on nyt varattu Bangkokista, 26.1 klo 11.30 paikallista aikaa lähtee Bangkokista lento ja klo 23.40 laskeutuu kone Helsinki-Vantaalle, tiedoksi kotipoppoille JA kamuille siitä tulevan viikonlopun back to suomi pirskeitä varten (Aussimatkaajat Sansa ja Noora erityisesti kuulolle)! Mutta mutta, vielä on meillä rutkasti aikaa jäljellä, siispä jatkamme elämää täällä ja kuulemiin! :)

Jepa & Topa

Sichuanilainen ravintola ja viikon kuulumiset

Tällä viikolla ei oo kun kolme päivää koulua, tiistaina oli vapaa ja huomenna on yleinen vapaa koulun järkkäämien reissujen takia. Me ollaan Tommin kans suuntaamassa koulun järjestämälle toiselle Suzhoun reissulle. Yks kiinalainen tyttö, nimeltään Coco Chai (kuulostaa enemmän drinkiltä kun tytön nimeltä) tuli koulussa selittämään että haluaa prepata englantiaan ja olla meidän kaveri, nyt se on ihan fiiliksissä, ja on kertonut kuulemma äidilleenkin että sillä on "todella mukavia länsimaalaisia ystäviä". Hehee pienestä ne elämän ilot voi koostua!

Yhtälailla kun me saadaan tääl kiinalaiset nimet (Jepa on Jen Ni ja Topa on Tuo Mi) niin kiinalaiset saa valita itselleen englantilaisen nimen. Jenkkiopettajat kerto et nimet ei ookkaan sit fiksuimmasta päästä; niiden luokalla on kuulemma yks Pony, yks Car yms. yhtä nokkelaa. Kiinalaiset kun haluaa sellasia nimiä mitkä ne on joskus kuullut jossain, eli nimekseen voi valita vaikka poni tai barbi, ei se oo niin justiinsa täällä :)

Tosiaan, Jenni on vieraillut tääl myös kiinalaisessa medical centrerissä, suussa oli niin ihmeellinen olo että sattui syödä (ei mitään perinteisiä aftoja) ja oli tosi väsy, niin suunnattiin samantien lääkäriin (mikäs siinä kun on kattavat matkavakuutukset voimassa). Pari minuuttia suuta tähyillessä hammaslääkärin tuolissa tohtori totes että selvä peli, C- ja B-vitamiinin puutostila. Sen kummempia testejä ei tarvittu, käteen lyötiin kolme purkkia kaikenlaisia vitamiineja ja kehotettiin napsimaan niitä tiuhaan tahtiin. Sairaanhoitaja sano että on kuulemma yleinen ja hänellä on myös ollut sama monta kertaa. No, jotain tuntu tietävän koska olo on jo muutaman päivän jälkeen huomattavasti parempi. Nuudeleista ja riisistä kun ei tääl liikaa vitamiineja saa, vaikka ollaan yritetty parhaamme mukaan hedelmiäkin syödä päivittäin. Ruokapuoli ei oo kuitenkaan läheskään yhtä monipuolinen kun Suomessa. Paikkana toimi People`s First Hospital Hailun Road metropysäkin lähellä. Paikka on tarkotettu länkkäreille, sillä heti aulassa tyypit puhu jo todella hyvää englantia mikä on tääl harvinaista. Paikka oli tosi siisti ja päästiin samantien vastaanotolle, hospitaalin pihassa oli ökymenopelejä, mm. keltainen Maserati eli paikka oli ykkösluokan hoitola. Semmosta, nyt ollaan taas terveenä kun pukit :) Pienestäkin ongelmasta heti aina lääkäriin koska tääl se on meille ilmasta.

Jenni oli eilen syömässä luokkansa kanssa Sichuanilaisessa raflassa, jossain Shanghain länsipäässä (kuva yllä). Populaa oli 14 henkee, eli koko ryhmä ei ollut paikalla. Maikkamme tilas meille ruoat ja juomat, ruoka oli todella hyvää ja sopivan makusta. Meidän oma "luokanvalvoja" miten tyhmältä se kuulostaakin yliopistossa, on erittäin nuorekas päälle kolmikymppinen naikkonen. Tavallisesti Kiinassa sichuanilainen keittiö on kaikkein tulisin, mutta tällä kertaa tilaus oli sen verran onnistunut että pystyttiin syömään ilman suun palamista. Siel sit hilpeissä tunnelmissa vietettiin iltaa. Meidän viereisessä loftissa oli muuan kiinalainen vaari ja muori viettämässä kans seurueineen iltaa, kävi ilmi että papalla oli 80v synttärien juhlimiset meneillään. Laulettiin sitten koko poppoo hänelle onnittelut englanniksi ja kiinaksi ja vaari oli hyvin otettu, todella herttanen pariskunta!!! Toi meille vielä kakkua pöytään kun olivat lähdössä :)Ravintolassa oli myös illan aikana show, Pekingin oopperastakin tuttu maskinäytös. Eli tyyppi vaihtoi kiinalaisia naamareita nopeasti kasvoilleen musiikin soidessa. Pienen pätkän aikana nähtiin 40 erilaista naamiota, koko paikka oli täynnä ja kiinalainen porukka varsin tohkeissaan. Tänään oltiin keilaamassa Jepa, Topa, Jaakko ja tsekkiläinen Vlad. Tommi veti voiton perinteisillä kuulantyönnöstäkin tutuilla Armanin farkuillaan mut Jepa oli hyvänä kakkosena kierroksen jälkeen. Tommilla oli muuten tänään samat välitentit kiinankielestä mitä Jennillä viime viikolla. Sekä kirjallinen että suullinen koe meni molemmat läpi, suoritus Tommilta sinänsä joka on kielissä täys lapanen! Nyt voi vaan odotella siis Balin reissua rauhallisin mielin ja prepata vähän biitsillä loppuentteihin. Ollaan muuten kahdestaan nyt kämpillä tääl, Noorakin suuntas nyt viikonlopun ajaksi Pekingiin eli koko kämppä on meillä :) Pirskeet pystyyn..no ei, lauantaina ollaan menossa kuulemma johonkin sirkukseen Tommin luokkalaisten kans, ja tää vloppu on muutenkin pirskevapaa. Saa nähä mitä keksitään! Terkkuja Suomeen, alkaa jo olla teitä kaikkia ikävä!!

<3: Jepa & Topa

Sunnuntain mietintöjä

Saatiin nyt ladattua myös meidän iki-ihana viimenen kunnon perhekuva tänne, tässä siis tunnelmia Jeren ja Elinan läksäreistä!

Täällä vietetään normi sunnuntaita, Suomessa isänpäivää. ONNEE molempien isille! Kämppämme on tällä hetkellä täynnä väsyneitä kansalaisia. Eilen tosiaan oli läksärit, osa porukasta lähti vasta kolmelta kuppilaan ja meistä osa jäi nukkumaan. Täällä ei oo valomerkeistä tietookaan eli jos mieli tekee, voi klubbailla koko yön. Huomenna pitäs jaksaa tsempata taas kouluun. Vietetään tänään samalla viimestä iltaa koko kämpän voimin, Jeren lento lähtee aamulla kohti Nanningia ja siitä Vietnamiin ja Elinan juna lähtee keskiviikkona. Näyttää siltä että ollaan varaamassa lentoo Suomeen 26.1 (siellä 27.1), tällä hetkellä halvimmasta päästä ja oltais Helsingissä päiväsaikaan. Lento on vaan aika sitkee, 14h pitäis venailla Dusserdorfissa ennen kun jatkolento tulis Suomeen päin. No, katotaan mitä keksitään vai tullaanko Trans Siperialla :)

Ens perjantaina mennään muuten Shuzhoun matkalle, koulun järjestämä kimppamatka tohon Shanghain läheiseen kiinalaiseen kylään. Pe ei siis oo koulua, ja koulu sponssaa reissua maksamalla puolet kustannuksista. Ollaan suunniteltu Hiken ja Jaakon kans nyt tammikuun reissuukin ja odotetaan niin innolla et suomen porukka tänne saapuu!! Ollaan osa reissusta kuudestaan liikkeellä kun Hanna ja Tommikin liittyy porukkaan, huippua! :)

Paljon on täällä ollessa joutunut ihmettelemään paikallista kulttuuria mut on saanut paljon myös ihastella. On asioita, jotka Suomessa vaatis nopeeta päivitystä ja ottaa mallia vaikka täältä. Esimerkiks liikkuminen tuntuu tääl tosi turvalliselta, Helsingin rautatieaseman tuntumassa hämärällä pelottaa kymmenen kertaa enemmän kun tääl missään. Tääl ei oo näkynyt yhtään sekoo, deekua tai muuta örveltäjää missään. Jos on ongelmia, ne ratkotaan yhdessä perheen kanssa, suku ja perhe on kiinalaisille kaikki kaikessa. Sosiaalihuolto tai vanhushoito tosiaan ei pelaa lähellekään niinkuin Suomes, eli perheen on vähän pakkokin kantaa vastuu omistaan. Vanhempia kunnioitetaan ja teititellään, olis hassua jos Suomessakin pitäs teititellä vanhempiaan.

Kiinalaiset ei käy juurikaan viettämässä yöelämää klubeilla vaan tapaa toisiaan koululla tai harrastuksissa. Niin ja kaikki lipittää tääl ties minkälaisia tee-sekotuksia, taksikuskeillakin on järjestäen tee-kippo mukana missä lilluu pohjalla hämäriä kasveja. Teen uskotaan auttavan terveyteen ja vähän kaikkiin ongelmiin, me ollaan kyllä pysytelty vakaasti kahvipuolella. Sellasta tänne kuuluu, laitetaan taas kuulumisia tulemaan. Kuvia ei saatu ladattua koska netti (ylläri) ei taaskaan pelitä...

Terv. Jepa & Topa

Shampanjaa ja buffetteja

Viikko on ollut niin tohinaa täynnä et ei olla ehditty päivittämään elämäämme tänne. Täl hetkellä oon Q&T Cafessa sättäilemässä, kämpillä ei netti enää juurikaan osoita elonmerkkejä. Tää on hyvä ja viihtysä paikka lähellä meidän kämppää, hotkasin just päähäni maailman parhaan kermaleivoksen ja kunnon kaffit. Shanghaissa alkaa jo vähän kylmenee mut viel pärjää hyvin pitkähihasella ulkona, ei välttis tarvi takkia. Viemärijärjestelmät täällä on melkosen alkeelliset, eilenkin kun satoi kaatamalla niin kadut lainehtii vettä, ihanaa kahlata tääl ties minkä seassa :S

Tentitkin tosiaan tuli ja meni mun osalta, Tommilla on vasta edessä ens viikolla. Sain suhteellisen hyvät pisteet, kirjallisessa kiinankielessä kolmanneksi parhaat ja suullisessa jotenkuten. Lausumiset meni vähän sinne päin, nää kiinalaiset suhuässät sun muut ei istu suomalaisen suuhun niin sujuvasti :) Keskiviikkona oltiin Lounge 18 istumassa iltaa muutaman ranskalaisen ja slovakialaisen jammun kans, Tommin luokkalaisia.
Paikka oli jo tutuksi tulleen Bar Rougen alakerrassa. Lounge 18 on niin suosittu, et pöydät pitää varata päiviä aikasemmin jotta saa istumapaikat. Systeemi on sellainen, että maksetaan kukin 198 rämpylää (noin reipas 20e) ja paikanpäällä saa juoda ja syödä buffetista niin paljon kun napa vetää. Juomatarjoiluina oli mm. viiniä, viskiä ja drinkkejä sekä parhaimpana (mikä myös pöytäseurueelle maistui useemman lasillisen verran) Mumm-shampanjaa. Shampanja on samaa mitä Räikkönen saa palkintopallilla juotavakseen kisojen jälkeen, formuloissa merkki mainosti näkyvästi kun Kimi oli palkinnoilla. Eli ei ollenkaan huonompi diili, Suomessa ei ikinä sais buffettia rajattomalla shampanjatarjoiluilla 20e hintaan. Paikka oli ihan täynnä ja useimmat ranskalaisia, mitä tääl muuten näkyy ihan joka paikassa.

Torstaina oltiin itävaltalaisen kaverimme Verenan synttäreillä, tosiaan vaan käytiin pyörähtämässä koska seuraavana aamuna oli aikasin suullisen kiinankielen tentti.

Eilen oltiin "viimesellä illallisella" Brasialaisessa buffetissa meidän kommuunin kanssa, maanantaina Jere suuntaa Kaakkois-aasiaan loppuajaksi eikä tuu enää Kiinaan takasin ja Elina lähtee kolmen viikon reissulle Kiinaa kiertämään. Minä ja Tommi jatketaan Nooran kans opintopisteiden keräämistä vielä viiden viikon ajan, sitten joulukuun 12. starttaa meidänkin reissut. Kuala Lumpurissa nähdään kaikki viisi seuraavan kerran yhdessä uutena vuotena ja vietetään mahtavat uuden vuoden pirskeet meidän talouden kesken! Vielä ei siis oo kiire lähtee, tietää et ehditään kiertää sit joulu- ja tammikuussakin. Pisteitä pitää saada kerättyä sen verran, et Suomessa ei tarvi enää muuta juuri tehdä kun saada gradut kasaan, jollon mun ensimmäinen tutkinto (KTM) valmistuu toivottavasti keväällä ja toinen tutkinto (FM) sit joskus hamassa tulevaisuudessa kun ehdin viestinnän graduryhmän alottaa. Tutkiskelin just markkinoinnin graduani joka on loppusilausta vaille, ja aion sen saada kansiin helmikuussa. Tommi tarvii pisteet täältä tutkinnon pakollisiin kieliopintoihin. Sellasta, mut kyl tää oleilu täällä ehdottomasti painottuu enemmän elämänkouluun kun kouluun itsessään! :) Eilisen bradilian buffetin jälkeen mentiin kattomaan uusin Bond-leffa "Quantum of Solace" porukalla. Oli näkemisen arvonen, edellinen Bond käytiin kattomassa ensi-illassa Malesiassa. Tääl on muuten huomannut et kello kuusi ei juuri kannata liikkua mihinkään, metrot, taksit ja kaikki mahdolliset kulkupelit on tupaten täynnä. Porukka pääsee tääl tavallisesti klo 18 töistä kun on ensin painaneet aamu kuudesta tai seitsemästä hommia. Täs alempana kuvaa perusmetrosta, on tääl populaa vähän enemmän kun koti-Suomessa.
Sinne tullessa tuntuu et mihin kaikki on kadonneet kun ketään ei näy missään. Kiinalaisilla on muuten äsryttävä tyyli etuilla ihan joka paikassa. Tääl elellessä joutuu usein useempaan kertaa miettimään, mistä myytti kiinalaisten koheliaisuudesta ja kasvojen menettämisestä on tullut. Toki paikalliset aina yrittää auttaa, jos joku sattuu osaamaan kiinaa, mut muuten täällä on aika viidakon lait etuilemisessa, tunkemisessa ja muussa touhussa. Siihen on joutunut tottumaan et kukaan ei esimerkiks todellakaan pyydä anteeksi jos tönii tai huitasee vaikkapa kassillaan, Suomessa ollaan heti osottamassa anteeksipyyntöjä pienestäkin hipaisusta. Kyynärpäätaktiikalla ollaan menty useemmasti kun muutaman kerran metroon. Kiinalaisista tavoista viel lisää, tääl on kiinalainen horoskooppijärjestelmä tosi tärkeellä sijalla. Jos kiinalaiset haluaa purjehtia avioliiton auvoiseen satamaan, saattaa vanhemmat ensin tarkistaa, sopiiko nuorison horoskoopit yhteen keskenään. Jos ei, saattaa koko homma kaatua siihen. Ei oo helppoo näilläkään, onneks mun ja Tommin horoskoopit sopii keskenään et ei pitäis olla suurempia ongelmia, hahaa :D Et selitetään länsimaiden suuria avioeroprosentteja tästä lähtien horoskooppien sopimattomuudella.

Tänään pidetään meidän asunnossa läksiäiset, mukaan on kutsuttu porukkaa reippaasti. Ei enää ees muiteta kelle kaikille on kutsu lähtenyt, eli joko meillä on talo täynnä tai ei. Muu kämppä on järkkäämässä booliaineksia ja syötäviä, pitänee pian lähtee itsekin valmistautumaan iltaa varten järkkäämällä paikkoja kuntoon. Terkkuja ja haleja kaikille, ollaan yhteyksissä!!

Terv. Jepa

Koulun "olympialaiset" ja välitentit

Pekingin reissun jälkeen elämä Shanghaissa jatkuu entiseen malliin. Perjantaina suunnattiin kohti Suomi-iltaa, joka siis vietetään aina kuukauden viimeisenä perjantaina. Meininki Suomi-illassa oli luonnollisesti hyvin suomalainen. Me oltiin porukassa melkosia untuvikkoja koska muut oli viipyneet tääl työelämän puolesta jo 2-9 vuotta, kovasti oltiin kuitenkin jutuissa mukana :) Paikalla oli mielenkiintosia persoonia ja ilta sujui varsin railakkaasti. Olutravintolassa suomalaisten on tunnetusti helppo löytää yhteinen sävel.

Lauantaina Mr. Yy tuli minuutilleen oikeaan aikaan hakemaan marraskuun vuokran. Viime päivinä meillä on ollut ongelmia putkiston kanssa sekä pesukone ei ole myöskään pelittänyt. Putkimiehen ja pesukonekorjaajan järjestäminen paikalle oli kiinalaiselle huomattavasti haastavampaa kuin rahojen hakeminen. Tätä kirjoitettaessa kaikki kuitenkin taas toimii! Putkimies ja pesukonekorjaaja laskuttivat yhteensä 6 euroa, joten kommuunin talous ei järkkynyt näiden vastoinkäymisten johdosta. Viime viikonloppu meni hyvin rauhallisissa merkeissä ja nyt ryhmä on täynnä uutta energiaa! Tällä viikolla meil on ensimmäiset kunnon tentit koulussa, opiskelu täällä koostuu siis välitentistä ja loppuntentistä. Huomenna pitää osata lukee ja kirjoittaa kiinalaisia merkkejä sun muuta älytöntä. Luettukin on, nykyään markkinoilla shoppaillessa asiat hoituu kiinaksi joten sinänsä ei mitään suurempaa paniikkia. Tässä alempana vähän tuntumaa missä mennään opiskeluissa, kuva rakkaasta oppikirjasta, tällasia pätkiä sitä päästellään jo kiinan merkeillä.

Sunnuntaina nälän yllättäessä päätettiin ottaa metro alle ja suhauttaa IKEAan lihapullien ja muusin toivossa. Ei oo kyl maistunut ikinä niin hyvältä perussapuska kun tääl on pari kuukautta vetänyt riisiä, nuudeleita sekä nuudelin ja riisin yhdistelmiä ja kaikkee siltä väliltä. Kunnon lihaa täältä ei juuri saa eli tässä on vähän väkisinkin joutunut muuttaa ruokapuoltaan reippaasti kasvispitoisemmaksi. Suomessa oli kuulemma jo lunta tullut ja joulunavajaisia varmaan vietetään kilpaa supermarketeissa. Kiinalaiset ei juurikaan vietä joulua eli jouluhössötystä kammoksuvan kannattaa muuttaa tänne. IKEA:ssa kuitenkin kuuset jo kimalteli koko komeudessaan. Noh, ainoat, jotka joulukoriseita hipelöi, oli länkkäreitä. Jennille joulu täällä ottaa enemmän koville, mutta ehkä Balin palmujen alla mieli vähän virkistyy! Tää alempi kuva vois olla yhtä hyvin Suomen Ikeasta, tarkkasilmänen vaan huomaa populaatiossa pienoista eroo joten ihan voi erottaa ollaanko Espoon hujakoilla vaiko ei.

[Tommi:] (Jepa ei osallistunut seremonioihin) Maanantaina kohokohta oli meidän yliopiston yleisurheilukilpailujen avausseremonian harjoitukset. Lupauduin esiintymään avausseremoniassa ja reeneissä selvisi karu totuus, kyseessä on tanssiesitys! No tästä selvittiin säikähdyksessä, koreografia oli todella yksinkertainen ja ison ryhmän keskelle oli helppo piiloutua. Tänään tiistaina sit koitti suuri päivä.

Saavuttiin stadionille n. klo 7.30 ja yliopisto oli teettänyt koko meidän ryhmälle paidat, joiden väri oli yllättäen punainen. Kello 8.00 siirryimme asemiin ja avausseremonia alkoi. Seremoniaan osallistui n. 400 ihmistä osa vapaaehtoisesti ja osa luultavasti pakotettuna mutta tunnelma oli mahtava! Stadionille sisääntuloa seurasi ryhmämme tanssi esitys ja tämän jälkeen ohjelmassa oli lipun nosto. Armeijasta tutuilla käskyillä koulun rehtori käänsi osallistujien rintamasuunnan kohti lippua ja ilmoille kaikui punaisen aatteen mukainen mahtipontinen musiikki. Lippu oli nostettu. Lipun nostoa seurasi muutama hieno puhe ja tämän jälkeen kisat alkoivat. Täytyy myöntää, että näin kommunistisessa tapahtumassa en oo ennen ollut, mutta hauskaa oli! Alkujaan mun piti osallistua keihäänheittoon ja vielä aamulla yliopiston hallinnon edustaja sanoi tämän olevan mahdollista. Valitettavasti n. tunnin kuluttua selvisi, että keihäänheitto oli pidetty jo viikko aikaisemmin (!). Muutenkin kiinalaiset mitalinkiilto silmissään pyrkivät minimoimaan vaihto-opiskelijoiden osallistumisen kisoihin. Lopulta sain sitten osallistua kuulantyöntöön ja suomalaiseen tyyliin voittotyöntö irtosi vasta viimeisellä. Opettaja oli todella ylpeä ja kysäisin muutamaa lisäpistettä tulevaan välikokeeseen, toivottavasti tämä onnistuu!

Sellasta, Tommi siis veti farkut jalassa voiton kotiin viimeisellä kierroksella kuulantyönnössä noin 30 osallistujan joukosta. Toiseksi tullut ei kuulemma ollut edes onnitellut muiden taputellessa selkään, oli ilmeisesti jammu niin pettynyt häviöstään :D Voitto ei ole tärkeintä vaan reilu peli, jepujep.. Tommi muuten tänään ilmoitti itsensä myös tän kuun lopussa järjestettävälle Shanghai maratonille, aikoo repästä maratonin puolikkaan tähän väliin. Jenni ja Noora tyytyy olemaan tukijoukkoina juomapisteillä antamassa "energiatankkausta" :)

Ollaan kateltu nyt lentoja Suomeen ja näyttäs siltä, että 28.1 kannattas lentää hintojen puolesta sinne suunnalle. Nyt alkaa siis tuntua todelliselta että täältä palataankin kotiin jos lennot varataan. Tammikuussa meidän reissu on suuntautumassa Vietnamin kierrolle ja pohjois-Thaimaan saarille, Borneo jäänee pois suunnitelmista suht kiireellisen aikataulun takia. Joulukuussa tulee jo kivasti nähtyä paikkoja joten rahatilanteenkin vuoksi pitää palata ennen kun kukkarosta löytyy muutakin kun käytettyjä kuitteja. Loppuviikosta on tiedossa yhdet synttäribileet, huomenna brunssi muiden vaihtarien kans ja lauantaina Jeren ja Elinan läksärit kun tyypit suuntaa kuka mihinkin päin pois Shanghaista. Eli kiirettä riittää täällä suunnalla, vähän erilaista kuitenkin kun Suomessa. Netti on edelleen älyttömän hidas joten yritetään pitää yhteyttä parhaamme mukaan kun joskus taas signaalia löytyy!

Terv. Jepa & Topa