Tääl aika juoksee mieletöntä kyytiä, nyt on jo marraskuun loppu kun justiin vasta kuu vaihtui. Bangkokissa näyttää olevan jonkinlainen hämmennys meneillään, täällä Kiinassa on niin rauhallista kun voi olla. Suomenmaalla varmaan on jouluhössötykset jo täydessä käynnissä – täällä toivois että edes jossain kuulis nissepolkkaa ja muuta vastaavaa mut ei, joulusta ei oo tietookaan. Suurimpien länkkäreille suunnattujen ostoskeskusten läheisyydessä on jotain jouluun viittaavaa mutta muuten joulu on kiinalaisille ihan tavallinen työpäivä. Eipä tarvitse tänä jouluna juuri ostella lahjoja tai muutenkaan panostaa joulun viettoon..ikävä sinänsä.
Viikonloppukin tuli ja meni, oli perinteisesti taas oikeen hauskaa! Lauantaina oltiin Windows-yökerhossa Jing`ang Temple metropysäkin läheisyydessä, sisäänpääsy 5e jolla sai yhden drinkin ja muut drinksut 1,5e. Nimestä huolimatta ihan normaali yökerho oli kyseessä. Aamulla heräillessä eritoten Tommi ja Antti tunti nahoissaan halpojen drinksujen voiman. Shanghaissa saa muuten six packin olutta päälle eurolla, Suomessa kaljaa rakastavalle kansalle näin halpa hinta saattais olla kohtalokas.
Sunnuntaina oltiin illalla syömässä kuuluisaa Pekingin ankkaa Shanghain Hua hai Quanjude Roast Duck raflassa Tommin luokkalaisten kans. Mukana oli siis ranskalaisia, jenkkiläinen Matthew, tsekkiläinen Vlad, suomalaiset ja kiinalaisia. Kaava oli perinteinen: tilataan suuret määrät ruokaa pyörivän pöydän ääreen ja kaikki napsii syömäpuikoillaan lautaselleen höppeet. Kiinassa muutenkin ruoka aina jaetaan muiden kesken. Länsimaissa on opittu siihen että kukin syö oman pikku ateriansa. Tää systeemi täällä on hyvä, että saa maistaakseen paljon eri ruokia. Tilattiin myös tosiaan ankka, sitä jota pitää maistaa jos käy Kiinassa mutta maku ei ollut paljon kanan ja kinkun sekoitusta kummempi. Kallista siis oli mutta ei kummoisempaa. Voi sanoa syöneensä yhtä Kiinan perinneruokaa.
Ravintolasta jatkettiin porukalla Party Worldiin – yhdenlainen kiinalaisten karaokepaikka (KTV nimityksenä täällä). Aula muistuttaa näissä paikoissa viiden tähden hotelleja, marmoria ja kimallusta ei ole säästelty. Siitä sitten vuokrataan yleensä pariksi tunniksi huone missä on karaokevehkeet ja boksissa vietetään iltaa kaveriporukalla. Muistuttaa etäisesti meidän Singstaria. Huoneeseen voi tilata syötävää ja juotavaa (vodkaa, kaljaa jne.) sekä jossain paikoissa kuulemma myös hehkeää ja laulutaitoista naisseuraa (?). Kiinalaiset rakastaa laulamista – täällä porukka hyräilee taksikuskeista kaupan kassoihin joka paikassa. Jotain yhteistä meillä siis on kiinalaisten kanssa, innokkuus karaokea kohtaan. Toteutus on vaan hiukka erilainen ;) Keksittiin jo Suomeen bisnesideakin, Sauna-KTV, yhdistettynä sekä sauna, hauskanpito kaveriporukalla ennen yöelämään siirtymistä ja kunnon karaokepaikka, suomalaisten rakkaat harrastukset samassa paketissa, heh!
Täällä on viihtynyt tosi hyvin, ei edes halua ajatella että kahden kuukauden päästä pitää palata Suomeen, missä ilma on kylmimmillään ja ankeimmillaan. Täällä tapahtuu koko ajan kaikkea, elämä on halpaa ja turvallista ja ongelmistakin selviää osaamalla pikkusen kiinaa. Mitä ikinä haluaakin tehdä, kaupungissa tapahtuu koko ajan. Kiinalainen katukuva on myös ihan erilainen mitä meillä kotimaassa, täällä porukka on kaupungin ydinkeskustassa hyvin laittautunutta, siistiä ja tyyliteltyä. Toki myös raihnasempiakin näkyy runsaasti. Kiinalaisilla on hauskoja ja persoonallisia tyylejä, katukuvassa saa ihastella ja ihmetellä kaikenlaista. Myöskään humalaisia ei ole näkynyt ainuttakaan missään päiväsaikaan. Helsingin suhteellisen ankeesta katukuvasta ei voi olla kauheen ylpee jos vertaa elämää tänne.
Ollaan muuten täällä suhteellisen rikkaita kun saadaan opintotukea noin 4700 yuania (470e) kuussa, vastavalmistuneen ekonomin aloituspalkka liikkuu Kiinassa finanssikriisin johdosta 2000 rämpylän tietämillä joka tarkoittaa 200-300e kuussa, ihan naurettavaa!! Tavallisesti palkka on 3000 yuania/kk mikä ei sekään ole yhtään mitään. Populaatiota on niin paljon että kaikille pitää löytyä hommia joten palkat ei päätä huimaa. Täällä on kaikenlaista torimyyjää, pahvin kerääjää, kengän kiillottajaa ja muuta vastaavaa jotka tienaa 1000 yuania/kk eli 100e. Oma lukunsa sitten on tietenkin expatriaatit jotka tulee ulkomailta tänne firmojen kautta työkomennukselle hyvin palkattuina ja hyviin hommiin – sama mitä on itsellemmekin ehkäpä tulevaisuudessa kaavailtu. Kiinalaisiin tutustuessaan on huomannut että monet on hyvin samanlaisia mitä me länsimaissa. Ei siis oo mitään syytä käyttäytyä erilailla kiinalaisia kohtaan. Ottaa päähän ylimieliset länkkärit mitä täällä näkee paljon. Toki kuten aiemmin ollaan kirjotettu, jotkin kiinalaisten tavat ärsyttää suunnattomasti mut niihinkin tottuu ajan kans. Sellasta tänne kuuluu, viikonloppuna tiedossa ainakin jonkinlainen kansainvälinen partypäivä yliopistomme kautta sekä Tommin puolimaraton. Jos mies selviää hengistä matkasta niin laitetaan kuulumisia. Osallistujia oli viime vuonna 18 000 eli melkonen tapahtuma kyseessä. Kiinaa on opittu ja opitaan edelleen ennen kun reissut muualle koittaa. Tässä kotikonnuiltamme kuvaa Shanghaissa, ylimpänä tää katu missä ollaan tavallisesti netissä ja alempana kotikujia. Keskimmäisessä kuvassa talomme kohoaa korkeana suoraan edessä.
Terv. Jepa & Topa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti