Thaimaassa ollaan suht pilvettömän taivaan alla edelleen, tällä hetkellä nimittäin Bangkokissa. Täytyy sanoo, et viimeisimmät kaksi viikkoa ei oo tullut tehtyä yhtään mitään raskasta/epämukavaa/haasteellista. Ollaan ensin käyty kavereiden kanssa Koh Chang ja Koh Mak läpi ja Hennan ja Jaakon siirtyessä Koh Lantalle vanhempiaan moikkaamaan me siirryttiin Tommin kans viimeseen rantakohteeseemme, Koh Sametille 19.1. Pohjois-thaimaan saaret on siis tullut melko hyvin koluttua tässä viime päivinä. Koh Chang oli ehdottomasti eniten nuorten paikka, viihdyttiin kovasti! Matka Bangkokista omalla sopimustaksilla maksoi meille kuudelle 500B/nenä eli noin 10 euroa. Changilta mentiin Makille Hennan ja Jaakon kans, hinta lautalla 400B/nassu. Koh Mak oli kertakaikkisen hiljanen ja sinänsä pettymys, ei mitään virikkeitä. Kaunis paikka kyllä palmuineen ja hiekkarantoineen, mutta enimmäkseen huippuresorteissa viihtyivät vanhemman ikäpolven varakkaammat edustajat. Ei siis meille reppureinoille juuri mitään.
Suunnattiinkin parin päivän oleilun jälkeen pikaveneellä (450B) takasin mantereelle ja otettiin Tratista minibussi kohti Rayongin rantaa, mistä päästiin lautalla edelleen Koh Sametille. Koh Samet on puitteidensa puolesta kunnossa: täysin valkoinen ja puuterimainen hiekka ja kirkkaat turkoosit vedet. Viihdyttiin todella hyvin siellä viimeinen viikkomme, nuoriakin paikalla on ja mielekästä tekemistä riittää. Paikalliset barbequet ja shaket tulivat suhteellisen tutuiksi päivittäin. Ongelmana vaan taas on, että paikka on liian täyteen tupattu. Omalla lomallaan ei kaipaa banana-boatia tai vesiskootteria pärisemään rantaveteen. Populaa siis riitti, ei ihan hatusta vedetty tuo sanonta että Thaimaa on 2000-luvun Kanarian saaret, jepujep. Päätimmekin, että ensi kerralla Kaakkois-Aasian reissukohteinamme on Filippiinit, Malesian Borneo (joka jäi ikävästi nyt käymättä ajan ja rahan puutteen vuoksi) sekä Indonesia.
Bangkokissa saavuttiin Aasian suurimpaan backbacker keskittymään Khao San Roadille, jossa menoa tosiaan riittää. Tarjolla on jos jonkinlaista katumättöä grillatuista torakoista perusnuudeleihin sekä hamosta ja housua joka makuun. Raflat mainostaa toinen toistaan halvempia bucketteja (paikallinen sangoista nautittava alkoholisekoitus) ja musiikki kuuluu naapurikortteliin saakka. Ollaan majotuttu meidän näkökulmasta oikein hyvätasoiseen Rambuttri Villageen, täällä sitten odotellaan innolla ja kauhulla pakkasiin palaamista.
Vaihto-opiskelu tältä erää alkaa olla lopuillaan. Tai itse asiassa varsinainen opiskelu on loppunut jo ajat sitten ja viimeiset viikot on keskitytty palautumiseen Thailandian rannoilla. Vietnamin matkan pois jääminenkään ei enää haittaa, täällä on ollut kaiken kaikkiaan mahtavat ilmat ja arskaa on tullut joka päivä pilvettömältä taivaalta.
Malesian vaihto-ohjelman aikaan vuonna 2006 käytiin kuitenkin Vietnamissa joten rasti on sinänsä jo suoritettu. Samalla reissulla sillon aikanaan tuli kierrettyä Thaimaata, Kambodzha, Vietnam, Singapore ja Malesiaa. Tällä reissulla tuli tutuiksi uusina maina/kohteina ihana ja ihmeellinen Kiina, Hong Kong ja Indonesia. Kaksi kertaa siis ollaan kerätty elämämme ikimuistoisimmat opintopisteet ulkomailta. Nyt näyttää pahasti siltä että kolmatta erää ei tule, vaan edessä on valmistuminen ja oikeat työt. Tosin ei sitä Malesian jälkeen pitänyt enää mihinkään lähteä.. Josko sitten töitten merkeissä seuraavaksi ulkomaille, tällä erää voi sanoa, että se on hyvinkin todennäköistä. Bankokissa vietetään viimeiset kaksi yötä odotellessa koneen starttaamista Helsinki-Vantaalle. Helsingissä yövytään kaverin nurkissa yö sillä seuraavana aamuna molemmilla osapuolilla kutsuvat heti työkäynnit ja haastattelut – paluu arkeen koittaa siis kerralla, ei mitään pehmeää laskua. Ehkäpä on aikakin jo palata, onhan täällä tullut chillailtua jos jonkinlaisilla biitseillä, ja rentouduttu on.
(ps.taal ei toimi puhelimet kunnolla eli alkaa ihmetelko jos ei vastata viesteihin)
Jepa
sunnuntai 25. tammikuuta 2009
keskiviikko 14. tammikuuta 2009
Vietnam vaihtui Koh Changiksi
Ajattelin kirjoittavani seuraavan viestin Vietnamista mutta talla hetkel ollaan Thaikuissa pohjoispaan itapuolen saarella Koh Changilla. Miten tanne paadyttiin? Air Asian lento Kiinasta oli 2,5h myohassa aikataulusta. Kiinan paassa lennon piti lahtea klo 23.20 ja paastiin lahtemaan puoli kahdelta ja KL:iin saavuttiin jo sitten reippaat kaksi tuntia myohassa. Missattiin siis AirAsian jatkolentomme sielta Vietnamiin Saigoniin, missa oli tarkotus nahda Henna, Jaakko, Hanna ja Tommi. Nelikko oli jo ehtinyt Vietnamiin aiemmin mutta ei naillakaan putkeen mennyt, aikomamme Phu Quoc oli buukattu tayteen lentojen ja majotuksen suhteen ja Nha Trangin reissu oli kuulemma ollut taysi susi, pari yota bussissa sinne ja takaisin niin nopeeta kun paasi. Paikka oli kuulemma ollut kylma ja ranta likainen, ei siis juurikaan loman merkkeja.
Harmitti tietenkin lentojen menetys Vietnamiin mutta silla asenteella mennaan et reissussa sattuu ja tapahtuu. Otettiin siis seuraava halvin lento aamulla heti Bangkokiin milla paasi, ja samalla kaverit sai lennon Saigonista Bangkokiin missa tavattiin ja lahdettiin painamaan bussilla kohti Koh Changia. Meille tuli reippaasti yli 24h matkustamista ja kavereilla muutama paiva. Aina ei voi onnistua, mutta nyt on ollut todella hauskaa kun tanne paastiin! :) Kaikkien suurin toive oli ainoastaan suihku (mika tosin on jaakylma meidan budjettibungalossa) ja jonkinlainen laveri mille kallistaa paa. Paastyamme illalla perille lamposeen ei siis voinut olla muuta kuin hyvin onnellinen!
Koh Chang on siis mukava ja miellyttava, mita nyt thaimaassa on tavallisesti hiukkasen liikaa turisteja mut taal on paljon nuoria ja muita oman tien reissareita, ei juurikaan pakettiporukkaa. Ilmat on ihan mahtavat, joka paiva pilvettomalta taivaalta arskaa riittaa joten ollaan tanaankin mukavasti kulutettu aikaamme biitsilla maaten. Ollaan majotuttu Hennan ja Jaakon kans Lonely Beachin laheisyyteen Paradise Cottages nimiseen bungalowiin jossa yo maksaa meille 8e/mokki. Paikka ja laheinen ranta oli kuulemma backbackereiden suosiossa joten tultiin tanne. Suurin ranta taalla on Whitesand Beach tai jotain pohjoisemmassa. Taa on ilmeisesti myos Thaimaan toiseksi suurin saari, mutta ei onneksi samassa jarjestyksessa suosionsa suhteen. Ihana paikka joka tapauksessa, viihdytaan loistavasti! Meidan reissuporukan osasta lahti jo kohti Suomee tanaan Hanna ja Tommi, oltais pidetty heidat taal pidempaankin mutta useiden yritysten jalkeen lentojen vaihto ei onnistunut mitenkaan joten lahto tuli.
Aiotaan viihtya taalla ehkapa viikonloppuun saakka, jonka jalkeen jatketaan Koh Kolle tai Koh Makille. Siita sitten Sametin kautta Bangkokiin ja Suomehen. Ehkapa sita on aikakin jo palata puolen vuoden jalkeen vaikka taytyy sanoa, et taal palmuja katsellessa ja vienoja rantarytmeja kuunnellessa se tuntuu entista hankalammalta. Kiina on taaksejaanytta elamaa hetkiseksi, maa oli todella ihmeellinen, poikkeuksellinen, hankala ja mahtava. Kiina on ollut niin kauan suljettuna muilta etta siella patee ihan omat saannot ja kulttuuri. Kiinalla on myos tuhansien vuosien historia joten ei mitaan siirtomaahassakoita kuten useilla kaakkois-aasian mailla.
Mut tan reissun jalkeen suomessa kaikki tuntuu toimivan enemman kun hyvin, kyl sita on niin kaikenlaista nakenyt ja kokenut. Mita voi kuvitella saavansa esimerkiksi paikasta nimelta exit entry administration office for foreign people, tuntien jonotusta, leimoja, lappuja ja enemman lappuja ja leimoja ja odotusta. Ihan normitilanteita, Kiinassa kaikkeen tarvittiin leimoja ja lupia. Millainen on maa joka ei paasta omia kansalaisiaan matkustamaan maasta pois? Oli mielenkiintoista tietaa ja oppia. Vastakohdat oli ihan kaikessa, ihmisten oloissa, kaupungeissa yms. Shanghai oli mieleton mesta ja sinne haluaa viel uudelleenkin! Viihdyttiin loistavasti ja vaikka oli hankalaakin, tapoihin tottui ja alkoi viihtymaan kotoisasti. Siksi toivookin etta taa ei oo ihan viela ohi, onneksi ei. Taalla grillataan nahkaamme viela 27.1 saakka ja sitten nahdaan! :)
Harmitti tietenkin lentojen menetys Vietnamiin mutta silla asenteella mennaan et reissussa sattuu ja tapahtuu. Otettiin siis seuraava halvin lento aamulla heti Bangkokiin milla paasi, ja samalla kaverit sai lennon Saigonista Bangkokiin missa tavattiin ja lahdettiin painamaan bussilla kohti Koh Changia. Meille tuli reippaasti yli 24h matkustamista ja kavereilla muutama paiva. Aina ei voi onnistua, mutta nyt on ollut todella hauskaa kun tanne paastiin! :) Kaikkien suurin toive oli ainoastaan suihku (mika tosin on jaakylma meidan budjettibungalossa) ja jonkinlainen laveri mille kallistaa paa. Paastyamme illalla perille lamposeen ei siis voinut olla muuta kuin hyvin onnellinen!
Koh Chang on siis mukava ja miellyttava, mita nyt thaimaassa on tavallisesti hiukkasen liikaa turisteja mut taal on paljon nuoria ja muita oman tien reissareita, ei juurikaan pakettiporukkaa. Ilmat on ihan mahtavat, joka paiva pilvettomalta taivaalta arskaa riittaa joten ollaan tanaankin mukavasti kulutettu aikaamme biitsilla maaten. Ollaan majotuttu Hennan ja Jaakon kans Lonely Beachin laheisyyteen Paradise Cottages nimiseen bungalowiin jossa yo maksaa meille 8e/mokki. Paikka ja laheinen ranta oli kuulemma backbackereiden suosiossa joten tultiin tanne. Suurin ranta taalla on Whitesand Beach tai jotain pohjoisemmassa. Taa on ilmeisesti myos Thaimaan toiseksi suurin saari, mutta ei onneksi samassa jarjestyksessa suosionsa suhteen. Ihana paikka joka tapauksessa, viihdytaan loistavasti! Meidan reissuporukan osasta lahti jo kohti Suomee tanaan Hanna ja Tommi, oltais pidetty heidat taal pidempaankin mutta useiden yritysten jalkeen lentojen vaihto ei onnistunut mitenkaan joten lahto tuli.
Aiotaan viihtya taalla ehkapa viikonloppuun saakka, jonka jalkeen jatketaan Koh Kolle tai Koh Makille. Siita sitten Sametin kautta Bangkokiin ja Suomehen. Ehkapa sita on aikakin jo palata puolen vuoden jalkeen vaikka taytyy sanoa, et taal palmuja katsellessa ja vienoja rantarytmeja kuunnellessa se tuntuu entista hankalammalta. Kiina on taaksejaanytta elamaa hetkiseksi, maa oli todella ihmeellinen, poikkeuksellinen, hankala ja mahtava. Kiina on ollut niin kauan suljettuna muilta etta siella patee ihan omat saannot ja kulttuuri. Kiinalla on myos tuhansien vuosien historia joten ei mitaan siirtomaahassakoita kuten useilla kaakkois-aasian mailla.
Mut tan reissun jalkeen suomessa kaikki tuntuu toimivan enemman kun hyvin, kyl sita on niin kaikenlaista nakenyt ja kokenut. Mita voi kuvitella saavansa esimerkiksi paikasta nimelta exit entry administration office for foreign people, tuntien jonotusta, leimoja, lappuja ja enemman lappuja ja leimoja ja odotusta. Ihan normitilanteita, Kiinassa kaikkeen tarvittiin leimoja ja lupia. Millainen on maa joka ei paasta omia kansalaisiaan matkustamaan maasta pois? Oli mielenkiintoista tietaa ja oppia. Vastakohdat oli ihan kaikessa, ihmisten oloissa, kaupungeissa yms. Shanghai oli mieleton mesta ja sinne haluaa viel uudelleenkin! Viihdyttiin loistavasti ja vaikka oli hankalaakin, tapoihin tottui ja alkoi viihtymaan kotoisasti. Siksi toivookin etta taa ei oo ihan viela ohi, onneksi ei. Taalla grillataan nahkaamme viela 27.1 saakka ja sitten nahdaan! :)
perjantai 9. tammikuuta 2009
Shanghaissa jälleen, huomenna Vietnamiin
Kirjoittaminen on unohtunut täysin, tääl on ollut niin kova härdelli päällä nyt taas kun ollaan Shanghain kotona jälleen, palattiin 2.1. Matka oli kyllä mahtava ja päästiin käymään ihanissa paikoissa, Gilin ja Lombokin palmurannoille on tällä hetkellä Shanghain koleassa +3 asteen lämpötilassa todella kova ikävä! Kuala Lumpurissa uusi vuosi vaihtui hilpeissä merkeissä, oltiin porukalla tutulla pääkadulla Jalan Bukit Bintangilla satojen muiden kans oottamassa vuodenvaihdetta.Aika meni pitkälti shoppaillessa ja pyöriessä ympäriinsä, muu porukka kävi torneissa maisemia tsekkaamassa mut me oltiin jo ne käyty aiemmin eli jatkettiin hengailua.
Lumpurissa oli kyl siistiä mennä käymään, ei tarvinut karttoja suunnistukseen kun tunsi paikat. Mutta voi jösses miten paikka tuntui pikkuselta Shanghain jälkeen! Lumpuissa ollessa ajatteli et se ois suht suurkaupunki mutta nyt sit ihmeteltiin et onko rakennukset pienentyneet puolella vai muuten vaan jotain karsittu? Ei ollut, lisää oli rakennettu mut kyl tää Shanghai on melkonen rakennelma verrattuna Lumpuriin. Esimerkiks Lumpurin Time Square oli pömpeli suurimmasta päästä siellä ollessa, tässä meidän Shanghain kämpän vieressä on heti rivissä kymmenen samanlaista. Miltähän tuntuu palata Ähtäriin... 8)
Shanghjaihin palatessa oltiin niiin väsyneitä että rinkka läsähti heti oven jälkeen lattialle ja pysyi siinä hyvän tovin. Täällä oli ihan jätävä ilma kun palattiin, asteet lähellä nollaa ja oltiin niin hemmetin jäässä! Air Asian Lento Lumpurista Hangzhouun kesti viitisen tuntia, mistä edelleen bussilla Shanghaihin 3 tuntia + kaikki odottelut. Matkalla sai sii useemmin kun kerran matkustaa sellasia 10-20h putkia kerralla. Shanghaihin oli kiva palata, mutta tääl tosiaan ämpät eri tunne minkäänlaisia lämmityssystemejä. Ainoa, mistä vähän tuntee lämpimän hönkäyksen savansa,on nurkassa jököttävä lämmityspömpeli. Sen voimalla ollaan selvitty tää viikko läpi kylmien tuulten ja yksikerrosikkunoiden. Pattereita täältä on turha hakea.
Keskiviikkona oltiin taas isolla porukalla tutussa Lounge 18 raflassa sekä juhlimassa kiinan tenttien päättymistä (WWOOOA) että meidän kihlajaisia. Oli oikeen hauskaa, pääsin muuten itse molemmista tenteistä erittäin hyvin läpi. Tommin meno on vähän siinä ja siinä, ei osaa vielä sanoa...Tänään haetaan todistuksen koululta matkaan :) JA sitten, huomenna VIETNAMIIN lämpöön taas, siitä sitten Thaikkuihin ja Bangkokista halvin lento kotiin. Huomenna siis alkaa niin sanottu kotimatka jo, koko ajan suomea kohti tullaan. En tiiä onko se hyvä vai huono juttu, mut ainakin näkee kaikki ihanat ihmiset! Muuten oloa täällä voisi vallan hyvin jatkaa! :) Terkkuja!
Jepa
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
