keskiviikko 15. lokakuuta 2008

Koulua, suomalaisia vieraita ja kiipeilyä

Täällä sitä mennään vauhdilla päivä päivältä, ei yhtään tajua et ollaan oltu tääl jo 1,5 kuukautta, tuntuu niinkun oltas just saavuttu. Tauti ei oo näyttänyt enää mitään olemassaolon merkkejä, tääl on kuulemma ihan normisettiä, että kerran kuussa oot mahataudissa/ruokamyrkytyksessä, nice! Täytyy sanoo et oli ihan mahtava vloppu kaverien kans Shanghain yöelämää katsastaessa! Tuli taas kaks paikkaa tutuksi, Candy (mihin päästän tästä lähtien listalla ilmaiseksi ja jonon ohi sisään) sekä M2. Ollaan tällä viikolla oltu kiipeilemässä Tommin ja Nooran kans, oli hauskaa ja käsissä tuntuu aika reippaasti aktiviteetti nyt, edellisen kerran oltiin Thaimaassa Krabilla testamaassa käsi- ja jalkavoimia kalliolla Malesian vaihdon aikana. Tällä kertaa menoalustana toimi Hongkou Football Stadiumin kiipeilyseinät.

Taylor Made markkinoilla on myös tullut piipahdettua kahdesti, nyt on kolme mekkoo teetetty, lauantaina viimesen hakuun samalla kun valkosen villakangastakin pitäis olla valmis. Joten mekkokuvat ei vielä lopu, tässä alimmassa kuvassa taas uutta kukkakuosia made in China! :) Elinan sisko pikkusisko Tiina on Shanghai vierailulla poikakaverinsa Tomin kans, ja pari asuu meillä tän kaksi viikkoa. Eilen oltiin porukalla whole body massagessa (kokovartalohieronnassa), 7e. Täällä normaalia elämää on kulkee taksilla kouluun, syödä ulkona joka päivä ja käydä hieronnassa vähintään kerran viikossa. Mikään ei maksa mitään, joten mikä jottei. Kerrankin köyhä opiskelija tuntee, että on edes vähän massia kukkaron pohjalla.

Shanghaissa viihdytään todella hyvin mut tähän kiinalaisen "yliopisto"järjestelmään ei vaan totu millään. Mitä tää tällänen on et joka päivä pitää olla koulussa, osallistua tunneilla ja et meillä on omat pikku luokat?! Heittää todella kauas suomen akateemisesta vapaudesta: jos nukuttaa niin nukutaan, case-työt valmistuu kyllä aikanaan. Toinen todella iso miinus on se, et tääl ei koulu järjestänyt ensimmäistäkään tutustumis- tms. kinkereitä vaihtareille kun tultiin tänne. Suomen pätevää tutor-järjestelmää oli muuten ikävä siinä vaiheessa! Ollaan tutustuttu tääl omin päin muihin vaihtareihin ja ihmisiin, eli aina saa kavereita mukaan shoppailemaan/hierontaan/matkalle/baariin, ei mitään ongelmaa sinänsä :) Harmittaa vaan koulun huono organisointi näiden asioiden eteen kun on tottunut paljon parempaan, ja Vaasassa vaihtarien perehdyttämiseen panostetaan. Meidän luokan porukka on oikeen mukavaa sakkia, toiset enemmän ja toiset vähemmän, mut tosi hyvin on viihdytty!

Täs alemmassa kuvassa tän päivästä ei-niin-rankkaa opiskelua, lämmintä on ollut tää viikko sellaset +25-28`C eli kyllä tarkenee! Mites siellä Suomessa, hallaa? Kiinalaisista tavoista, täällä on ollut pakko olla jotenkin suht sellasen asian kanssa, että porukka syljeskelee kaduilla ja ravintoloissa mihin sattuu. Tulisko mieleen Suomessa sylkee ravintolassa safkaa lattialle? Täällä ihan arkipäivää, jos joku sitkee lihanpala ei miellytä, niin lattialle vaan. Tähän sylkemiseen ei totu millään vaikka kielimuuri tuntuu jo ihan hyväksyttävältä. Pian ei oo sitäkään kun opitaan kommunikoimaan kiinaksi, heh! Nyt kun päästiin vauhtiin niin muita kiinalaisia ihmetyksiä on ainainen tööttäily liikenteessä. Suomessa tööttäily otetaan yleensä henkilökohtaisesti ja vähemmän mukavasti, täällä korvissa vaan raikuu kun liikenne päästää menemään torvet soiden. Vielä yks ihmetyksen ja ällötyksen aihe on kiinalaisten miesten pitkät kynnet. Tääl melkeen jokaisella järjestäen on tajuttoman pitkät kynnet, ja varsinkin miehillä. EI oo kaunista! Meidän kämppäläiset yritti ostaa muuten Kiinan Lonely Planetia täältä, mutta eipä löytynyt. Miksi? Lounari kertoo asioista suoraan ja niiden oikeilla nimillä alkusivujen Kiina-esittelyssä, mm. "erään" herra Maon hallintakauden puutoskohdista ja siitä, missä jamassa on oltu lähihistoriassa (ja missä ollaan nyt), ilman sen kummempaa sensuuria. Elinan piti siis tyytyä muuhun, ja paikallisten kyhäämä China-opas ei muuten vedä vertoja meidän ainoolle ja oikeelle Lounarille! :)

Koulua ei oo meillä onneks kun 4 tuntia päivässä, klo 8.00-12.00, ja koko ajan pelkkää kiinankielen opiskelua. Oltas saatu valita myös englanninkielisiä kauppatieteen kursseja, mut ennemmin opitaan kieltä, mistä saattaa olla myös työelämässä hyötyä (tai näyttää hyvältä cv:ssä). Hauskinta on testata aamulla oppimiaan fraaseja käytännössä, kuten ravintoloissa tilaamista kiinaksi, taksissa neuvoo suuntaa kiinaksi ja shopata kiinaksi. Minä, Tommi ja Noora aiotaan suorittaa tääl opinnot putkeen niin, et saadaan 30 pistettä (minimi, mikä kertyy täst 5kk opiskelusta ja jouduttaa opintoja Suomessa huomattavasti) mut Elina ja Jere lähtee kiertämään jo ens kuussa pois täältä. Niillä on lennot Suomeen jo 3.1, eli me lähdetään reissuun varsinaisesti vasta 8.1 ja tullaan takasin Suomeen (ei viitti vielä edes ajatella) joskus tammikuun viimesinä päivinä. Lennot tällä hetkellä yhteen suuntaan näyttää olevan 480e pintaan Bangkokista, lennetään todnäk sieltä. Tänään pitäis suunnitella tarkemmin joulunaluslentoja ja matkaa.

Terv. Jenni

Ei kommentteja: